Anni Sinnemäki goes kirjasto!
Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anni Sinnemäki vierailee maanantaina 29.1. Jyväskylässä.
Annia voi jututtaa vihreiden kioskilla kirkkopuistossa klo 16-16.45.
Tukiryhmäni järjestää klo 17-20 Jyväskylän pääkirjaston pienessä lukusalissa kulttuuriseminaarin, johon Anni osallistuu. Otsikkona illalla on “Kirjailijat äänessä”.
Annin lisäksi tekstejään lukevat yleisölle kirjailijat Irja Rane ja Jukka Ammondt. Keskustelun aiheena on ääneen lukeminen. Johdan iltamissa puhetta.
Tervetuloa!
26.1.2007 23:17
Kun puhutaan kunnallispolitiikan kiemuroista ja uusista voimaloista, ei saa myöskään unohtaa jätteiden hyötykäyttöä energiaksi.
EU:n alueella on tuhansia virallisia kuntien tai kaupunkien kaatopaikkoja, joille kuskataan joka päivä paljon erilaisia jätteitä, kuten yhteiskuntajätettä, ruuantähteitä, pahvia, paperia, muovia, puutavaraa, metalliromua, kodinkoneita ja ongelmajätteitä.
Kiristyneet EU-säädökset ovat johtaneet siihen, että mm. metallijäte, kodinkoneet ja ongelmajätteet lajitellaan erikseen ja ne pyritään hyötykäyttämään mahdollisuuksien mukaan uudelleen tai hävittämään asianmukaisesti kaikki raaka-aineet hyödyntäen.
Sitä vastoin yhteiskuntajäte, kuten ruuantähteet, paperi, pahvi ja muovi päätyvät päätyvät läjitettäväksi kaatopaikkojen suuriin läjityskasoihin. Näissä kasoissa orgaaninen biojäte saa mädäntyä kymmeniä vuosia.
Huono puoli tälläisessä toiminnassa on se, että mädäntyminen vähähappisissa oloissa tiiviiksi pakatuissa läjityskasoissa synnyttää metaania, eli biokaasua.
Sen sijaan, että tämä kaatopaikkojen metaani hyödynnettäisiin energiaksi polttamalla, se pääsee useinmiten täysin vapaasti virtaamaan ilmakehään, jossa se lisää kasvihuoneilmiötä. Tunnetusti metaani on 20 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.
On arvioitu, että esim. hyödyntämällä Suomen kaatopaikkojen bioenergiapotentiaali, saataisiin lisää energiaa jopa uuden ydinvoimalan verran.
Tällä hetkellä Suomessa on olemassa muutama kaatopaikka, jossa biokaasua kerätään talteen läjitysaumoista. Toiminta on kuitenkin vielä melko harvinaista ja aika tehotonta. Muissa EU-maissa tilanne tuskin on yhtään sen parempi.
Tehokkain tapa tuottaa biokaasua yhteiskuntajätteestä olisi kaasuttaa jäte biokaasuksi erityisessä biokaasureaktorissa. Tällöin kaikki biokaasu saadaan talteen, eikä sitä päädy harakoille tai ilmakehään.
Tämän jälkeen jätteestä olisi jäljellä enää maatumaton osa, kuten elintarvikemuovi ja puujäte, jotka voitaisiin myös polttaa energiaksi.
Elintarvikemuovi vastaa lämpöarvoltaan öljyä, joten siitä saadaan todella paljon energiaa.
Muoville löytyy myös muita mahdollisuuksia esim. uusiokäyttöön.
Em. jätteenkäsittelyn jälkeen lähes kaikki kaatopaikkajätteestä on hyötykäytetty ja kaatopaikkojen tilaongelmat on ratkaistu.
Lisäksi EU-maiden kuntien ja kaupungien jätenvedenpuhdistamoilla muhii todella suuri biokaasupotentiaali, joka voitaisiin helposti hyödyntää esim. liikenteen tarpeisiin. Jokainen jätevedenpuhdistamo tuottaa todella päljon metaania, joka tällä hetkellä päästetään suoraan ilmakehään, missä se lisää kasvihuoneilmiötä.
Vihreiden pitää panna vipinää rattaisiin niin, että kaatopaikoille ja jätevedenpuhdistamoille päätyvä biomassa saataisiin hyötykäyttöön tuottamaan energiaa eurooppalaisille.
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Kasvihuoneilmiön torjunnassa tarvitaan myös globaali lähestymistapa.
Pitää muistaa, että Suomen osuus mailman päästöistä on 0.3 % ja EU:n alle 15 %.
Vaikka Suomi on pieni maa, niin myös globaaleja vaikutusmahdollisuuksia löytyy.
Suomen voisi harrastaa ilmastonmuutoksen torjuntaa esim. Valtion kehitysavun kautta.
Ilmastonmuutos koettelee kaikista eniten niitä maapallon kolkkia, joilla on jo ennentään hyvin kuumaa ja kuivaa, kuten esim. Afrikka ja Australia. Esim. Australiaa on viimeiset vuodet vaivannut pahin kuivuus yli 20 vuoteen, mikä on sytyttänyt myös laajoja maastopaloja vapauttaen suuria määriä hiilidioksidia.
Suurin uhka näillä kuivilla alueilla on, että aavikoituminen kiihtyy entisestään ja kasvillisuus häviää. Kasvillisuuden häviäminen puolestaan lisää entisestään hiilidioksidipäästöjä ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä kokonaisuutena.
Erittäin tärkeä asia, mutta nykyisin aivan liian vähälle huomiolle jäänyt seikka kasvihuoneilmiön torjunnassa on aavikoitumisen torjunta.
Suomen lisäksi myös EU voisi kantaa tässä asiassa oman kortensa kekoon ja rahoittaa esim. metsänistutusohjelmia Afrikassa, joilla yritetään hillitä Saharan aavikon laajentumista.
Muistelen, että kirkon ulkomaanapu on joskus rahoittanut metsänistutusprojekteja Afrikassa. Tällöin istutettiin jotain puulajia (en enää muista nimeä), mikä rehevämmillä alueilla leviäisi vaivaksi asti, mutta joka aavikolla kasvaessaan antaa tehokkaasti suojaa ihmisille ja eläimille ja tuottaa lisäksi vielä syötäviä hedelmiä.
Vastaavanlaisia tekoja kaivataan lisää. Metsät ovat maapallon keuhkot ja niiden istutus ja suojelu on kaikkein tärkein asia kasvihuoneilmiön torjunnassa.
Vaikka tästä ei paljon puhuta, niin hyvin suuri osa nykyisestä ilmastonmuutoksesta johtuu myös sademetsien hakkuista, mikä aikaansaa eroosiota ja aavikoitumista hakkuualueilla.
Toivon, että Vihreät ottaa aavikoitumisasian entistä vakavammin esille, ja toivottavasti Suomi herää myöntämään rahallista tukea aavikoitumisen torjuntaan.