Saarijärvi, Laukaa, Vakiopaine, kävelykatu
Vaalit heittivät minut ympäri maakuntaa perjantaina ja lauantaina. Perjantain päätteeksi osallistuin vielä Sini Eräjään vaalibileisiin baari Vakiopaineessa.
Lauantain viima oli tähänastisista vaalikeleistä hyytävin. Heti aamusta suuntasin Laukaaseen ja sieltä kävelykadulle.
Perjantaina pistäydyin yliopistolla. Sinne saattaa tulla enemmänkin asiaa, mutta voin paljastaa enemmän vasta tiistaina.
Kielenopetusta maahanmuuttajille
Vihreiden kioskilla odotti kolme maahanmuuttajaa. Heidän kielenopettajansa oli laittanut heidät kyselemään puolueista. Erittäin hauska tehtävä!
Vastailimme Tuija Mäkisen kanssa. Keskustelin vielä pitkään iranilaisen pakolaisen kanssa Iranin vaarallisista ydinvoimahankkeista.
Suomen päätös viidennestä ydinvoimalasta vauhditti ja antaa oikeutusta Iranin ydinvoimahankkeelle, joka on vain viikunanlehti ydinaseen valmistamiselle. Tämä on yksi syy miksi vihreät lähtivät aikoinaan ydinvoimapäätöksen myötä Lipposen hallituksesta. Siksi uutta ydinvoimaa ei myöskään pitäisi tehdä.
Hiljainen Saarijärvi, tungosta Vakiopaineessa
Illaksi matkasimme Arjo Heinsolan, Tuomas Viskarin ja Sari Laineen kanssa Saarijärvelle keskustelemaan eräästä ilmastonmuutosta käsittelevästä elokuvasta.
Yritin jakaa esitteitä, mutta väkeä oli todella vähän liikkeellä. Yksi paristakymmenestä esitteen ottaneista esittäytyi Mauri Pekkarisen (kesk) lähisukulaiseksi.
Hän kehui, että Pekkarinen on ollut eduskunnassa jo 28 vuotta. “Eiköhän tuo jo yhdelle miehelle riittäisi”, ehdotin.
Keskustelutilaisuuteen saapui muutama saarijärveläinen ja ehdokkaamme Tuulikki Poser-Hirvi. Pienellä porukalla keskustelusta muodostui erittäin kiinnostava.
Menin vielä keikkamme jälkeen Tuomaksen kanssa Sini Eräjään vaalibileisiin. Kansanedustaja Oras Tynkkynen oli opiskelijajärjestömme Grönionin keskustelutilaisuudessa ja hänen piti soittaa levyjä.
Vakiopaine pursuilikin porukkaa. Kohteliaat grönionilaiset järjestivät heti myös istumapaikan. Puhuimme tietysti energiapolitiikasta.
Oras ennätti pyöräyttää vain muutaman lätyn, kun hänen täytyi rientää asemalle ehkä ehtinyt kuin huikata hänelle “hei”. Oraksen Pendoliino oli kuitenkin kuulemma myöhässä ja hän joutui seisoskelemaan pitkään turhaan asemalla.
Pendoliinoissa on ollut lähes aina vikaa, kun itse olen matkustanut.
Laukaan poliittiset markkinat
Kotona ehdin käydä nukkumassa vain hyvät yöunet, kun aamulla suuntasin Laukaaseen.
Melkein kaikki puolueet olivat viritelleet paikallisen marketin pihaan telttansa. Keskustan Antti Suomala tarjoili vaimonsa valmistamaa todella herkullista hernekeittoa.
Olen tutustunut Anttiin maakuntavaltuustossa, jonka puheenjohtaja hän on. Ilmeisesti hän on pitänyt maakuntavaltuutetun tyylistäni, koska kutsui yhteiseen vaalipaneeliin torstaina 1.3. klo 18.00 Minnansalilla. Tervetuloa!
Laukaassa vallitsi mukava tunnelma puolueiden kesken. Antin hernekeiton lisäksi tarkistin muiden puolueiden teltat. Minulla on tapana vaihtaa esitteitä ja hieman katsella muiden ratkaisuja. Usein niistä oppii jotain.
Otin perussuomalaisten lehdet ja jututin heidän ehdokkaitaan Kauko Tuupaista ja Jorma Uskia. Kaukon kanssa meillä on ollut usein yhteistyötä. Hieman ihmettelen Kaukon lähtöä demareista ja siirtymistä juuri perussuomalaisiin.
Väkeä parveili paljon ja aika moni tuli minunkin juttusilleni. Jaoin ehkä hieman alle sata omaa esitettä.
Minun lisäksi paikalle vihreistä ehdokkaista tuli Niina Simanainen, jonka kavereita on Laukaan Vihreiden puheenjohtaja Terhi Ek. Laukaaseen on vasta äskettäin perustettu vihreiden yhdistys ja Terhi on ensimmäinen puheenjohtaja.
Edellisissä eduskuntavaaleissa sain Laukaasta yllätyksekseni kymmeniä ääniä. Aika moni tunnistikin minut esitteeni kuvasta. Sen sijaan talvitakin alta ei näkynyt juuri kuin nenänpää ja silti oli talven hyytävin keli.
Vaikka pakkasta oli vähän, tuuli kävi ankarasti luihin ja ytimiin. Varpaita piti lähtiessä hieroa pitkään ennenkuin veri alkoi kiertää.
Kauppakadulla taas
Vähän ennen puoltapäivää siirryin Jyväskylään. Kävelykadulla liikkui paljon ihmisiä, mutta hämmästyksekseni siellä vihreiden lisäksi kampanjoivat ainoastaan demarit.
Liikkeellä oli paljon hiihtolomalaisia etelästä. “En voi äänestää täällä”, he vastaavat esitettä tarjotessa.
Kysäisen heiltä vaalipiirin ja ehdotan jotain sikäläistä ehdokasta. Tunnen ehkä noin puolet ehdokkaistamme.
Esitteitä meni taas hyvin, hieman alle kaksisataa. Moni pysähtyi jututtamaan.
Pitkään juttelin entisen puutarhalehden toimittajan kanssa. Hän asuu vaimonsa kanssa Säynätsalossa ja vaimo on työskennellyt eduskunnassa.
Toimittajien kanssa hurahtaa helposti puoli tuntia ja jos vielä on pyrkimässä eduskuntaan, niin talon entisten työntekijänkin kanssakin juttua riittää. Laukaassakin tarinoin pitkään paikallislehden toimittajan kanssa.
Toimin aikoinaan paikallislehti Soisalon Seudun toimittajana Leppävirralla pari vuotta, joten pienten kuntien asiat toimintatavat ovat hyvinkin tuttuja.
Sunnuntaina suuntaamme Himokselle Jämsään. Sovimme vielä kioskilla Sari Laineen ja Tuomas Viskarin kanssa aikatauluistamme.
Sitten kiiruhdin kotiin huilaamaan, kirjoittamaan tätä blogia ja saunomaan.
Pitäisiköhän maanantaina hieman huilata? Nyt on mennyt pari viikkoa ilman vapaapäiviä. Sähköposti pursuilee lukemattomia viestejä.
Kampanjointi on niin hauskaa! Kokeilkaa, jos uskallatte.
25.2.2007 11:17
Turpeesta käydään tällä palstalla edelleen vilkasta keskustelua. Väite siitä, että turpeen uusiutuminen vaatii tuhansia vuosia ei täysin pidä paikkaansa.
Olen itse henkilökohtaisesti seurannut turpeen uusiutumista erään vanhan turpeenottopaikan vierässä. Kysymys on suosta josta on otettu paikkapaikoin turvetta joskus 1950-1960-luvulla. Turpeen otto on tehty kaivamalla suohon erikokoisia kuoppia (esim. 50 mx50 m), josta on poistettu kaikki turve noin 4-5 metrin syvyydeltä.
Vielä 1980-luvulla ko. paikassa oli pieniä suolampia, koska vesi oli vallannut kaikki turvekerrokseen tehdyt aukot.
Kun tänä kesänä kävin katsomassa paikkaa, niin kaikki suolammet olivat soistuneet jo täysin umpeen, eikä avovettä löytynyt enää mistään. Isoimmassa lammessa turpeen yläpinta oli alle metrin päässä alkuperäisen turvekerroksen yläpinnasta. Kaikkein pienin lampi oli puolestaan soistunut jo täysin umpeen ja turpeen yläpinta oli samalla tasolla nykyisen suopinnan kanssa.
Monet pienet metsä- ja suolammet soistuvat umpeen varsin nopeasti muutamassa kymmenessä vuodessa, joten ei turpeen uusiutuminen vie tuhansia vuosia.
Mitä kosteampi ja ravinnerikkaampi paikka, sitä nopeammin turve kasvaa. Suovesi on tunnetusti hyvin ravinnerikasta.
Sinänsä paljon tärkeämpää kuin se aika, missä käytöstä poistettu turvesuo saadaan täysin ennallistettua, on se, että turpeenotosta poistettu suo saadaan uudestaan muuttumaan hiilinieluksi, eli sille saadaan uudestaan kasvamaan sammalta tai joitain muuta kasvillisuutta.
Suon ennallistaminen tapahtuu lapioimalla kuivatusojat umpeen. Tällöin paikalle syntyy aluksi matalia suolampia, jotka kuitenkin nopeasti soistuvat umpeen. Mitä kosteampi paikka, sitä nopeammin turve valtaa takasin vanhat asuinsijansa.
Turvesuon biomassan uusiutumisnopeutta voidaan huomattavasti kasvattaa istuttamalla sinne ruokohelpea tai puuta. VTT julkaisee pian uuden raportin asiasta, jossa on tarkasteltu samaa turvesuota sen koko elinkaaren ajalta, kun turvetuotannon jälkeen suolle istutetaan ruokohelpeä. Tämäkään ei vielä ole täysin oikea lähestymistapa, koska se ottaa huomioon vain yhden suon päästöt. Vielä modernimpi laskentatapa löytyy yhdestä aikaisemmasta kirjoituksestani tältä sivulta, joka on kommenttina Jounin Pekkarisen turveasioita arvostelevan kirjoituksen yhteydessä.
VTT tutkinut turpeen käytön kasvihuonevaikutusta
Energiauutiset, helmi 2007, 1/2007 s.30-32:-
VTT julkaisee pian tutkimuksen turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutuksesta. Siinä on otettu huomioon turve-energian kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut koko sen elinkaaren ajalta. Näin turpeen vaikutus voidaan laskea tarkemmin kuin laskemalla vain polton päästöt.
Tutkija Johanna Kirkinen toteaa nyrkkisääntönä, että turpeen käyttämisen kasvihuonevaikutus on ystävällisempi ympäristölle kuin kivihiilen, jos tuotantoalueen pohja hyödynnetään uusiutuvan bioenergian käytössä. Siinä voidaan viljellä esimerkiksi ruokohelpeä. Päästöjä saadaan vieläkin vähemmäksi, jos turvetta aletaan tuottaa uudella menetelmällä, biomassakuivurilla.
VTT:n professori Ilkka Savolainen toteaa, että tutkijat ovat tarkastelleet turpeen päästöjen luonnontieteellistä pohjaa, ja poliitikot päättävät tiedon hyödyntämistavasta. Elinkaarimallin ongelma on se, ettei tulevaisuuden päästöjä tiedetä varmasti.
Turpeen energiakäytön suurin ongelma on sen polttaminen ja siitä syntyvät hiilidioksidipäästöt. Polttoteknologiaa voidaan Savolaisen mukaan vielä parantaa esimerkiksi polttamalla kuivempaa turvetta.
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Ruokohelven istuutaminen turvesuolle ei merkitse uusien suopeltojen syntyä, koska ruokohelpipelto kasvaa ilman mään maan muokkausta ja uutta kylvöä jopa kymmeniä vuosia.
Suopellon päästöt johtuvat nimenomaan siitä, että kun suopeltoa muokataan joka vuosi, niin maan muokkaus lisää hapen pääsyä turpen joukkoon ja lisää sen hajoamista, mistä aiheutuu suuret hiilidioksidipäästöt.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vastustamalla turvetta Jouni Vauhkonen ampuu omaan jalkaansa, koska turve joudutaan tällöin korvaamaan ulkomaisella kivihiilellä, mikä on huomattavasti turvetta pahempi vaihtoehto päästöjen kannalta.
Lopuksi hyvää vaalionnea.