Vaikeat hallitusneuvottelut – IPCC:n raportin totinen osa
Tulevat hallitukset joutuvat vielä pitkään painiskelemaan ilmaston- muutoksen kanssa. Se kuullaan tänään, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee raporttinsa toisen osan.
Nykyiset hallitusneuvottelut eivät tule olemaan helpot. Keskustan ja kokoomuksen näkemyserot ammottavat kaukana toisistaan.
Vihreiden paineiksi kasaantuvat keskustan takarivin edustajien hinku tehdä Suomesta ympäristön- ja luonnonsuojelun kehitysmaa.
Kirjasimme hallitustunnustelija Matti Vanhaselle annettuihin vastauksiin seuraavasti:
“Vihreät ovat valmiita osallistumaan sellaiseen hallitusyhteistyöhön, jonka ohjelmassa
1) sitoudutaan toimimaan kunnianhimoisesti ja kestävästi ilmaston- muutoksen torjumiseksi
2) vahvistetaan perusturvaa toimeentulon turvaavaan, köyhyyttä vähentävään ja työnteon kannattavuutta parantavaan suuntaan ja
3) parannetaan ympäristön- ja luonnonsuojelun tasoa, eikä olemassa olevia suojeluohjelmia pureta.”
Jos näillä eväillä jatketaan, niin meistä tulee hallituspuolue. Nämä eivät kuitenkaan ole vain “vihreiden asioita”. Ne ovat ihan kaikille tärkeitä.
Ilmeisesti ainakin Vanhanen on tämän tajunnut, koska ei ole niistä meidän hallitustielle estettä nostanut. Edellisissä hallitusneuvotteluissa barrikadin nostivat Helsingin demarit ja keskustan takarivi.
IPCC ei yllätä minua
Tänään julkisettava IPCC:n raportin toinen osa tuskin yllättää minua. Näytimme vaalien aikaan pitkin maakuntaa Al Goren tähdittämää ja Oscar-palkittua ilmastonmuutoselokuvaa Epämiellyttävä totuus.
Keskeiset asiat on tiedetty pitkään: Lämpötilan nousu tarkoittaa kuivuutta, myrskyjä, rankkasateita. Jäätiköt sulavat, jolloin jopa satoja miljoonia ihmisiä uhkaa juomaveden puute.
Merien pinta voi nousta useita metrejä. Yhdessä merien lämpötilan nousun kanssa se tietää rannikoille kovia aikoja: mitä lämpimämpi meri, sitä kovemmat myrskyt. Katrina oli esimakua siitä, mitä tulee jo nykyisellä yhden asteen lämpötilan nousulla.
Taloudellisesti se tietäisi todella ikäviä aikoja. Ns. Sternin raportti osoittaa ilmastonmuutoksen torjunnan halvemmaksi.
Myös Jyväskylässä pitää alkaa toimia. Rakentamisessa on alettava huomata, että ns. äärevät olosuhteet lisääntyvät kuten tänä talvena. Ilmat muuttuvat talvisin leudoiksi, mutta sitten on kovia pakkasia.
Sateita tulee enemmän. Vetävätkö viemäri? Kestävätkö teiden ja rakenteiden perustat?
Uusi voimala pitää tehdä sellaiseksi, että se voi käyttää 90-100 prosenttisesti uusiutuvia polttoaineita. Emme voi pyytää kiinalaisia lopettamaan kivihiilen käyttöä, jos tuprutamme täällä ilmaston kannalta pahemmat hiilidioksipäästöt turpeella.
Johtamani rakennus- ja ympäristölautakunta on tehnyt kaupungille ilmastostrategian, joka ei kuitenkaan ole edennyt valtuustokäsittelyyn saakka. Tein asiasta valtuustokysymyksen helmikuussa.
Ilmastokysymyksessä pitäisi nyt ottaa järki käteen ihan Jyväskylässäkin.
Sain tutkijanpaikan kirjastolta
Viime merkinnän jälkeen oma elämä on mennyt pienessä puuhassa. Luin tenttejä sekä avoimesta yliopistosta että Jyväskylän yliopistosta.
Maanantaina tarjosin Banthaissa lounaan Tony Melvillelle (sd). Hän auttoi hakemusteni kielentarkastuksessa monin tavoin, joten apurahan saatuani halusin hieman muistaa.
Maanantaina tuli myös tieto yliopiston kirjastolta avautuneesta tutkijan- huonepaikasta. Sitä ei tällä kertaa tarvinnut odottaa ollenkaan.
Nopeammin en olisi sitä voinut ottaa vastaankaan. Tilasin heti kirjaston- hoitajan ystävällisellä avustuksella Ståhlbergin puheita varastosta.
Keskisuomalainen julkaisi keskiviikkona kirjoitukseni toisesta raideparista Jyväskylästä etelään. Se pitäisi ehdottomasti saada hallitusohjelmaan.
Kirjoitin asiasta vaalien alla kannanoton Pekka Haaviston kanssa. Ainoastaan Jyväskylän ylioppilaslehti oli noteerannut sen.
Vaalien jälkeen olen päässyt hyvään 3-4 juoksulenkin viikkovauhtiin. Kilometrimääriä täytyy vielä pitää alle kympissä per kerta, muuten jalat menevät muusiksi. Uudet kesälenkkarit ovat välttämättömyys.
Pitäisiköhän ilmoittautua Jyväskylän katujuoksuun?
Elämää on haitannut, että vein kaikki pyörät kerralla huoltoon Tekevän Savelan yksikköön. Korjausajat olivat venyneet kolmeen viikkoon.
Tämä pyöräilykatkos ainakin selvitti, kuinka riippuvainen polkupyörästä olenkaan ollut.
7.4.2007 9:56
Jouni taas vaan haukkuu turvetta, mutta onko hän vielä kertaakaan arvostellut ydinvoimaa. Suomalaiselta ydinvoimatyömaalta on jälleen kuulunut huolestuttavia uutisia.
Puolassa valmistettu reaktorin paineastia on osoittautunut osin vialliseksi jo ennen asennusta. Tämä on reaktorin tärkein komponentti, jonka tulisi periaatteessa olla niin luja, että se kestää monta kymmentä vuotta haurastumatta.
Toivottavasti Vihreät sisältävä uusi hallitus puuttuu rakennustyömaan turvallisuusongelmiin, jotta tavallinen kansa voi nyt ja tulevaisuudessa nukkua yönsä rauhassa.
Greenpeace vaati töiden keskeyttämistä Olkiluodossa J05.04.2007 10:11 Palvelu Uutiset
Kymmenen Olkiluodossa aamupäivällä järjestetyn mielenilmauksen takia kiinniotettua Greenpeacen aktivistia on tuomittu päiväsakkoihin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki pidätetyt ympäristöaktivistit on jo päästetty vapaalle jalalle.
Greenpeacen Suomen ohjelmajohtajan Harri Lammin mukaan vain argentiinalainen veneenkuljettaja on enää kiinniotettuna. Poliisin hallussa olevan aktivistin tilanne selviää huomenna.
Poliisin aiemmin päivällä takavarikoima Greanpeacen laiva Artic Sun Rise on Lammin mukaan tällä hetkellä Rauman satamassa. Kiinniotetuista viisi oli ulkomaalaisia.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit osoittivat mieltään keskiviikkona Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla reaktorihankkeen keskeyttämiseksi.
Noin 20 ihmistä ilmestyi aamupäivällä reaktorityömaalle kumiveneillä ja protestoi reaktorin viallisen teräskuoren edessä. Mielenosoittajilla oli mukanaan banderolleja, joissa luki “French Nuclear Disaster”.
“Laitoksen turvallisuusongelmat ratkaistava”
Greenpeace vaatii Olkiluodon viiden reaktorin rakennustöiden keskeyttämistä, kunnes havaitut turvallisuusongelmat on ratkaistu ja vialliset komponentit tehdään uudestaan.
- Voimalatyömaalla on tehty yli 700 raporttia turvallisuuspuutteista, ja suuri osa on vielä käsittelemättä, sanoo Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta.
- Useimmat viallisiksi havaitut komponentit on valmistettu vain osittain uudestaan. Näihin kuuluvat reaktorin paineastia, höyrystin ja paineistin. Säteilyturvakeskus on kuitenkin sallimassa ilmeisesti aikataulupaineista johtuen joidenkin viallisten osien käytön.
YLE Uutiset
8.4.2007 8:54
“Bio harrastaja” väittää, että “haukun turvetta”. Yritän vain tällä vaatimattomalla foorumilla palauttaa mieleen turpeen ikävät ilmastonmuutosta vauhdittavat piirteet. Ettei totuus unohtuisi…
Keskustelu ilmastonmuutoksesta tällaisessa ilmapiirissä on toki vähemmän järjellistä, kun hiilen kiertoon liittyvät tosiasiat pyritään kiistämään – vähän samaan tapaan kuin Bushin hallitus on yrittänyt kiistää ilmastonmuutokseen liittyvät faktat.
Jyväskylässä ja laajemminkin Keski-Suomessa kannattaisi lähteä siitä, mitä IPCC sanoo turpeesta. Toistaiseksi mikään tutkimus ei ole osoittanut IPCC:n näkemystä turpeesta vääräksi, vaikka paljon savuverhoa eri tutkimusten yksipuolisilla siteerauksilla sen ympärille on levitetty.
Muistetaanpa mitä IPCC turpeesta sanoo:
“Although peat is not strictly speaking a fossil fuel, its greenhouse gas emission characteristics have been shown in life cycle studies to be comparable to that of fossil fuels (Nilsson and Nilsson, 2004; Uppenberg et al., 2001; Savolainen et al., 1994). Therefore, the CO2 emissions from combustion of peat are included in the national emissions as for fossil fuels. ”
Tämä on sivulla 1.15 julkaisussa:
IPCC (2006) 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories,
Volume 2: Energy. United Nations Intergovernmental Panel on Climate
Change, Published by the Institute for Global Environmental Strategies
(IGES), Hayama, Japan on behalf of the IPCC.
8.4.2007 9:05
“Bio harrastaja” ei taida muistaa, että toimin Vihreän liiton puoluehallituksessa, kun päätimme lähteä hallituksesta nyt rakenteillaolevan ydinvoimalan takia. Sen enempää tuskin laillisin keinoin eduskuntapuolue voi ydinvoimaa arvostella.
Vaalien aikaan toistelin usein akatemiaprofessori Eva-Mari Aron lausumaa:
“Jos tuleva ylimääräinen energiantarve tyydytetään ydinvoimalla, maapallolle pitäisi vuoteen 2050 mennessä rakentaa 16 000 uutta ydinvoimalaa eli 370 voimalaa joka vuosi. Nyt niitä on noin 450.”
Minusta ei tosiaankaan kannata jatkaa sitä tietä, joka uraanin nykykäytöllä kestää 50-70 vuotta. Uraanivarat tiedetään hyvin. Jos käyttöä lisätään, aika lyhenee.
Lisäksi menetämme sen etumatkan, jonka uusiutuvaan energiaan satsaavat valtiot ottavat sillä aikaa. Uraanisähkö ja turve estävät uusiutuvan käyttöä tässä maassa.
Extrariesana saamme vielä ydinjätteet ja turvallisuusongelmat.
8.4.2007 11:25
IPCC muutti vastikään turpeen omaan luokkaansa, mikä on fossiilisten polttoaineiden ja puun välissä. Ratkaisevaa tässä on se, missä määrin turve määritellään uusiutuvaksi.
Suomessa puuta ei riitä poltettavaksi tarpeeksi, koska metsäteollisuus tarvitsee sitä. Energiatarve pitää kuitenkin tyydyttää jollakin. Tällöin vaihtoehdoiksi jäävät turve tai ulkomainen kivihiili. Myös monet Suomalaiset asiantuntijat hyväksyvät turpeen käytön.
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Prof. Mielikäinen kannustaa käyttämään turvetta
Kauppalehti, 21 maalis 2007, s.8:-
Metsäntutkimuslaitoksen professorin Kari Mielikäisen mukaan Suomen ei kannata haikailla sitä, että puuperäisen energian osuus kokonaiskulutukseta olisi mahdollista nostaa 20 %:sta 30 %:iin ilman, että ryhdyttäisiin polttamaan myös tukkeja ja kuitupuuta. Pitäisi tunnustaa reilusti, että turvekin on uusiutuva polttoaine ja pitäisi alkaa käyttää sitä. Hän ihmetteli Metsäpäivillä, miten turvetta pidetään fossiilisena uusiutumattomana polttoaineena. Se kasvaa enemmän kuin sitä käytetään.
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Seuraavassa on VAPO:n perustelut turpeen käytölle:
MIKSI TURVETTA KANNATTAA KÄYTTÄÄ?
Turpeen käyttöä energian lähteenä, kasvualustana ja ympäristön hoidossa
perustellaan Suomessa seuraavasti:
1. Kestävän kehityksen näkökulma
Suomen pinta-alasta 1/3 eli noin 10 miljoonaa ha on turvemaita, joista
turveteollisuus hyödyntää vain alle 1 %. Turvetta käytetään Suomessa,
Ruotsissa ja Virossa vähemmän kuin turvevarat kasvavat. Turvetta tuotetaan
samoilta alueilta energiaksi ja kasvualusta- sekä ympäristönhoitokäyttöön.
Maatunut turve sopii hyvin energiaturpeeksi.
Suomessa turpeen kasvu on noin 40 TWh/a ja käyttö 16–25 TWh/a. Ruotsissa
turpeen energiakäyttö on noin 2-2,5 TWh/a ja vuosikasvu 10–15 TWh/a ja
Virossa käyttö on noin 1,4 TWh/a ja kasvu 9.5 TWh/a.
Suon pinnan suokasvit alkavat uusiutua otollisissa oloissa ja alueen vesitasoa
säädeltäessä jopa 3-5 vuodessa. Geologinen suo (turvekerros vähintään 30
cm) kasvaa uudestaan noin 50–100 vuodessa.
Turpeen elinkaari vaikutuksineen tunnetaan tutkimustietoihin perustuen hyvin.
Kaavoitus, YVA-tarkastelut ja ympäristölupakäytäntö ohjaavat tiukasti
turvevarojen kestävää käyttöä.
2. Suojeluarvot ja biodiversiteetti turvattu
Turpeen tuotantoon on varattu vain 1 % Suomen suopinta-alasta, Ruotsissa
noin 0,2 % ja Virossa 1 %. Suomessa on soidensuojeluohjelmissa yli 12 %,
Ruotsissa 4 % ja Virossa 16 % suopinta-alasta. Turvetuotantoa ei voi
harjoittaa suojelualueilla. Lisäksi kaikilla alueilla esiintyvät suojeltavat lajit ja
biotoopit on säilytettävä muillakin soilla. Niiden toteaminen ja suojelutoimet on
tehtävä ennen käyttöönottoa.
3. Ilmastonmuutosnäkökulma
Turpeen hiilidioksidipäästöt (106 mg/CO2)ovat pienemmät kuin puun poltossa
(noin 110 mg/CO2). Ilmastolaskennassa turpeen polton päästöt huomioidaan
mutta puun polton päästöt jätetään pois laskelmista. Tämä johtuu siitä, että
puun poltossa syntyvän hiilidioksidin katsotaan sitoutuvat kasvillisuuteen ja
vaikka suokasvillisuus sitoo myös hiilidioksidia, sitä ei laskennassa huomioida.
Turve on uusiutuva energian lähde. Turve on erityisesti hyvä peruspolttoaine,
jonka kanssa voidaan käyttää puuta, peltoenergiaa ja kierrätyspolttoaineita.
Ruotsalaisten tutkimusten perusteella turpeen käyttö energialähteenä on
huomattavasti edullisempaa ilmaston muutoksen ehkäisyn kannalta kuin
kivihiilen käyttö tarkasteltaessa asiaa hieman pitemmän aikaperspektiivin ja
polttoaineen koko elinkaaren pohjalta. Ojitetut paksuturpeiset suot ja varsinkin
suopellot ovat kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Näiltä alueilta vapautuvia
kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ohjaamalla turvetuotanto
tällaisille alueille ja käyttämällä turve tuontienergian korvaamiseen.
4. Energiapoliittinen näkökulma
Puun ja muun muassa ruokohelven käytön lisääminen energialähteenä
edellyttää polttoteknisesti samalla kertaa turpeen käyttöä. Turve parantaa
ratkaisevasti puun polton teknisiä mahdollisuuksia ja varmistaa
polttoainehuollon kaikissa tilanteissa. Puun ja turpeen yhteiskäyttö vähentää
muun muassa ympäristön pienhiukkaspäästöjä turpeen sisältämän rikin
sitoessa puun poltossa syntyviä pienhiukkasia. Turve myös vähentää
näkyvästi pelkän puun poltolla aiheutuvaa polttokattilakorroosiota.
Turve on kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen ja hintavakaa polttoaine.
Investoinnit turpeen käyttöön perustuvat kilpailukykyiseen hintaan ja varmaan
saatavuuteen.
Turve varmistaa puun ohella Suomen energiaomavaraisuutta ja energian
huoltovarmuutta.
5. Työllisyysnäkökulma
Turve työllistää Suomessa tuotannossa, kuljetuksissa ja käytössä yli 7000
henkeä vuodessa. Työpaikkoja on sekä taajamissa ja kaupungeissa että
vaikeasti työllistettävillä haja-asutusalueilla. Turvetuotanto mahdollistaa
omalta osaltaan myös muiden kotimaisten energialähteiden tuotantoon
tarvittavan yrittäjäkunnan säilymisen.
6. Turpeen käyttö kasvualustana ja ympäristönhoidossa
Turve on luonnonmukainen ja ympäristöystävällinen materiaali kasvualustana,
lannan käsittelyssä, kuivikkeena, kompostoinnissa, kaatopaikkojen hoidossa,
öljyn torjunnassa sekä ympäristörakentamisessa.
Turve on perinteinen ja luonnonmukainen kasvihuoneiden kasvualusta, joka
tasoittaa luonnollisella tavalla ravinteiden ja kosteuden vaihteluja
kasvualustassa.
Kasvualustana käytetyn kasvuturpeen kierrättäminen on helppoa
kompostoimalla tai peltokäytössä.
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Seuraavassa on VAPO:n energiatoimitusmäärät viime vuodelta, jolloin energiaturvetta käytettiin 17.7 TWh. Vuonna 2005 vastaava määrä oli 13.9 TWh. Em. luvut jäävät alle turpeen uusiutumisnopeuden 40 TWh.
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Vapo Paikalliset polttoaineet
Lauhdesähkön tuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna ja energiaturvetoimitukset Suomessa nousivat 17,7 TWh:iin (13,9 TWh). Ruotsissa energiaturpeen toimitusmäärä laski 5 % ollen 1,2 TWh. Loppuvuoden poikkeuksellisen lämpimät säät vähensivät kaikkien biopolttoaineiden lämmityskäyttöä.
Puupolttoaineiden toimitukset kasvoivat Suomessa 20 % ollen 3,5 TWh (2,9 TWh). Toimitusvolyymiä kasvattivat päästökaupan myötä lisääntynyt kysyntä sekä uusien pellettitehtaiden raaka-ainehuolto.
Peltoenergian tuotannon ja käytön kehittämistä jatkettiin. Vapolla on lähes 14 000 hehtaaria omia ja sopimusviljelypeltoja. Toimitusmäärä oli yhteensä 50 GWh. Vapon tytäryhtiö Suo Oy sai julkista tukea viljelyyn 2 milj. euroa.
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Minun mielestä järkevintä on tarkastella Suomen soita yhtenä kokonaisuutena, jossa huomioidaan niin soiden omat hiilidioksidi ja metaanipäästöt, kuin turpeen polton päästöt. Kaikki suohon liittyvä pannaan siis samaan laatikkoon.
Tästä saadaan tietty kokonaissumma ekvivalentteja hiilidioksiditonneja vuodessa.
Tätä lukua pitää verrata Suomen soiden tilanteeseen esim. 200-500 vuotta sitten, jolloin ne olivat täysin luonnontilaisia.
Jos nykyinen kokonaispäästöluku pidetään 200-500 vuotta sitten tapahtuneen päästöluvun alapuolella, niin voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että suot tai niiden nykyinen hyväksikäyttö eivät ole syyllisiä kasvihuoneilmiöön.
Kasvava luonnontilainen suo sitoo itseensä puhdasta hiiltä, eli suolle syntyy uutta turvetta ja uusia kasveja. Tätä puhtaan hiilen sitoutumista tapahtuu yhteensä tietty kilomäärä vuodessa, kun Suomen kaikki luonnontilaiset suot sekä ojitetut jotain kasvia kasvavat suot lasketaan yhteen.
Luonnontilaisilta soilta vapautuu kuitenkin samalla myös metaania, joka on 21 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Metaanin takia kaikki luonnontilaiset suot ovat nettopäästäjiä kasvihuonekaasujen osalta.
Metsäojitut suot puolestaan voivat olla joko ekvivalenteja hiilidioksidin nettopäästäjiä tai nettositojia riippuen siitä, kuinka paljon ja kuinka hyvin niillä kasvaa metsää.
Täysin puuton metsäojitettu suo on hiilidioksidin päästölähde, mutta metaania sieltä ei vapaudu suon kuivatuksen takia. Puuttoman metsäojitetun suon ekvivalentit kasvihuonekaasupäästöt ovat noin puolet pienemmät kuin luonnontilaisella suolla.
Täysin puuttomilta metsäojitetuilta soilta, turpeen tuotantoalueilta ja voimalaitoksilta vapautuu siis yhteenlaskettuna tietty kilomäärä alkuainehiiltä vuodessa ilmakehään.
Kun tämä vuotuinen ihmisen toiminnasta aiheutuva hiilipäästö pidetään edellämainitun uusiutumisrajan alapuolella, niin voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että soilta kokonaisuutena ei ole päästetty yhtään kiloa puhdasta alkuainehiiltä ilmakehään.
Vaikka em. tarkastelussa soilta ei kokonaisuutena pääse puhdasta alkuainehiiltä karkuun, niin ne ovat kasvihuonekaasujen nettopäästäjiä soista vapautuvan metaanin takia. Muilta osin ketjua voisi jopa verrata puun polttoon.
Lisäksi on erittäin tärkeää, että kaikki käytöstä poistetut turpeen tuotantoalueet ennallistetaan esim. istuttamalla niille metsää. Esim. Vihreiden tulisi seuraavassa hallituksessa ehdottomasti ajaa läpi lakialoite, joka velvoittaa turpeenottajan ennallistamaan suon turpeenoton päätyttyä.
Tämä hyödyttää kaikkia osapuolia (myös Vihreitä), koska käytöstä poistettuja turpeen tuotantoalueita on Suomessa melko paljon.
Uskonkin, että tässä asiassa olemme samaa mieltä Vauhkosen kanssa.
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Turpeen vastustus johtaa hyvin helposti siihen, että turve joudutaan korvaamaan ulkomaisella kivihiilellä, koska polttopuun saatavuus on varsin rajallinen, eikä se riitä yksin korvaamaan kaikkia fossiilisia polttoaineita.
Jos turvetta verrataan kivihiileen, niin kivihiilen vertailuketju koostuu pelkistä päästöistä, mutta siinä ei ole mukana yhtään nielua.
Kaivostoiminnassa vapautuu ilmakehään huomattavia määriä metaania kaivoskaasun muodossa, lisäksi työkoneet ja kuljetus tuottavat hiilidioksidia ja lopuksi voimalaitoksessa päästetään vielä hirvittävä kasa hiiltä suoraan ilmakehään hiilidioksidin muodossa. Lisäksi vapautuu myös rikkiä, joka aikaansaa happamia sateita.
Kaikki edellänainitut kivihiilen päästöt pitää summata yhteen, mutta missä on ne nielut, jotka kuuluisivat luonnollisena osana kivihiiliketjuun?
Jos kivihiilikaivokset, kivihiilen tuotantoketju ja voimalaitokset pannaan samaan laatikkoon ja lasketaan yhteen kaikki päästöt ja verrataan tilannetta 200 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin ko. laitoksia ei vielä ollut olemassa, niin voidaan selvästi havaita, että kas kummaa päästöt ovat kasvaneet 200 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden.
Sitävastoin soiden kokonaispäästöt (sisältää myös turpeenpolton) ovat pysyneet suunnilleen samoina 200 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden (tai jopa vähentyneet). Soiden kuivatus ja metsitys ovat vähentäneet ekvivalentteja hiilidioksidipäästöjä kun taas esim. turpeen poltto on lisännyt niitä.
Turvetta voidaan siis käyttää Suomessa kohtuullisia määriä energiatuotantoon (ei tosin ihan niin paljon, kuin esim. Pekkarinen ehdottaa.)
Lopuksi hyvää onnea Vihreille hallituksessa ja toivottavasti Vihreät pitää Kokoomuksen liiallisen ydinvoimaintoilun kurissa.
8.4.2007 13:20
Ajattelepa “Bio harrastaja” edes hetki näin:
Miten paljon voitaisiinkaan saada aikaan, jos edes kolmasosa turpeen ympäristöystävällisyyden todisteluun käytetystä ajasta ja resursseista käytettäisiin uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämiseen?
Kaikki turpeeseen käytetty energia ja tukiaiset menevät pitkällä tähtäimellä täysin hukkaan, koska sen ilmastohaitat ovat suurempia kuin kivihiilen. Mistä syntyy tämä rakkaus turpeen polttamiseen, ettei tällaista seikkaa voi tunnistaa?
Mutta olen toki samaa mieltä kanssasi: Turvetta voidaan käyttää Suomessa energiantuotantoon kohtuullisia määriä. Suunta täytyy kuitenkin olla sama kuin kivihiilen käytöllä eli vähenevä.
Tai sitten “Bio harrastajan” täytyy osoittaa uusi asumiskelpoinen planeetta ja siirtymäkeinot sinne.
9.4.2007 21:05
On hyvä, että asioista ollaan välistä eri mieltä. Se on demokratiaa parhaimmillaan.
Jouni voisi luetteloida, millä energianlähteillä hän aikoo korvata kivihiilen ja
turpeen, sekä mahdollisesti myös ydinvoiman.
Pyydän häntä esittämään vaihtoehtoisen energialähteen ja siitä saatavan energiamäärän terawattitunteina vuodessa. Esim. turpeen korvaamiseen tarvittaisiin 18 Terawattitunnin energimäärä vuodessa.
Puun osuus on tällä hetkellä noin 20 %, ja osuuden nostaminen yli 30 % suuremmaksi on hankalaa.
Tuulivoiman osuus puolestaan on tällä hetkellä alle prosentin luokkaa. Myös sitä voidaan nostaa jonkun verran, mutta tässäkin tulee jossain vaiheessa raja vastaan.
Vesivoimaa on mahdollista lisätä jonkun verran, mutta tämä on helposti ristiriidassa koskien suojelulain kanssa.
Itse ennustan, että kivihiilestä ja ydinvoimasta luovutaan jossakin vaiheessa, mutta turve jatkaa vielä tämänkin jälkeen.