Aloite LED-valaisimien käytöstä katuvalaistuksessa

LED-valojen kehitys on avannut lupaavia näkymiä suureen energiansäästöön. Valkoisen LEDin kehittäjälle Shuji Nakamuralle myönnettiin Millennium-teknologiapalkinto vuonna 2006.

Tein oheisen valtuustoaloitteen saatuani tietää, että Jyväskylässä ei vielä ole aikeita kokeilla LEDiä katuvalaistuksessa:

Jyväskylä on tunnettu ”valon kaupunkina” ja täällä on myös perinteitä valaistuksen energiansäästöstä. Muutamat kaupungit kulkevat jo kuitenkin edellä uuden tekniikan kokeiluissa. Energiaa jopa 80-85 prosenttia vanhempaan tekniikkaan verrattuna säästävien LED-valaisimien käyttöä katuvalaistuksessa ovat kokeilleet esimerkiksi Salo ja Kerava. Kerava on toteuttanut kokeilun kaupungin omistaman energiayhtiön kanssa yhteistyössä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että myös Jyväskylän kaupunki kokeilee energiaa säästävien LED-lamppujen käyttöä katuvalaistuksessa.

25.6.2007

Jouni Vauhkonen
sekä vihreän valtuustoryhmän valtuutettuja ja varavaltuutettuja

70 kommenttia kirjoitukseen “Aloite LED-valaisimien käytöstä katuvalaistuksessa”

  1. Jouni Vauhkonen » Blogin arkisto » Valtuuston yllätyskokous kirjoittaa:

    [...] « Aloite LED-valaisimien käytöstä katuvalaistuksessa [...]

  2. Sauli Koukkari kirjoittaa:

    Led-valaisimien käytössä energian säästö on merkittävä etu kaikkiin muihin tunnetuihin valonlähteisiin verrattuna ja tämän lisäksi Led-valaisimien pitkä käyttöikä tuo myös merkittävää säästöä. Led-valojen käyttöikä on jopa 100.000h kun nykyisin katuvalaistuksessa käytettyjen lamppujen on n.15.000h.

    Lisätietoa Led- katuvaloista ja muista energiaystävällisestä valaistuksesta löytyy edustamani Jyväskyläläinen yrityksen Aicci Oy:n kotisivuilta http://www.aicci.fi

  3. Jouni kirjoittaa:

    Varmaan LEDistä löytyy ongelmiakin, mutta energiansäästössä se näyttää todella lupaavalta. On todella hienoa, että Jyväskylästä löytyy jo alan tuotteita.

    Toivotan lämpimästi menestystä yhtiöllenne! Te teette erittäin merkittävää ilmastonmuutoksen vastaista työtä ja avitatte vielä muita yrityksiä siinä.

    Keravalta sain tietää, että sikäläisessä katuvalokokeilussa viisimetriseen pylvääseen asennetaan teholtaan 16W LED-valaisin Starium 464. Valaisin on Halikkolaisen Easy Led Oy:n valmistama.

    LEDistä muodostuu todennäköisesti iso bisnes, koska monet maat aikovat kieltää hehkulamppujen käytön.

  4. Sauli kirjoittaa:

    Kiitos kannustuksesta!

    Meiltä löytyy katuvaloihin myös aurinkopaneelilla ja akuilla varustettuja malleja, joissa on automatiikka siten, että akkujen tyhjennyttyä valoihin kytkeytyy automaattisesti kiinteä sähkösyöttö.

    Tehoiltaan yksitäiset valot ovat 30W:sta aina 120W:n asti vastaten valotehoiltaan nykyisin käytettyjen HQL lamppujen tehoja 80W…400W.

  5. MK kirjoittaa:

    [PDF]
    KITTILÄN KUNTA Kunnanhallitus 8.5.2007 1
    Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat – HTML-versio
    Tällä hetkellä Suomessa on yksi katuvalaistukseen soveltuvien led-valojen. valmistaja Easy Led Oy Halikosta, joka on tehnyt useita pilottikohteita, lähin- …
    http://www.kittila.fi/web/files/kh_8.5.2007.pdf – Samankaltaisia sivuja

  6. Jussi kirjoittaa:

    Tuo Salon kokeilu osoitti että tuote jota siellä testattiin ei ollut riittävän hyvä.Ja paikan päällä käytyäni voin sanoa olevani samaa mieltä.Säästöä niillä ei paljoa saada aikaan,kun otetaan huomioon saatu valoteho.Säätöä syntyy vasta kun entiseen verrattava valoteho saadaan aikaan pienemmällä wattimäärällä.

    On suorastaan epäammattimaista kertoa ledin käyttöiäksi 100 000h varsinkaan katuvalossa.Valaisimesta saattaa pieni tuikku olla tuossa kohtaa vielä jäljellä mutta mitään se ei enää valaise.Tuotteessa jota salossakin kokeiltiin käytettiin “tavallisia” ledejä, joiden valonalenema muutaman tuhannen tunnin jälkeen on jo yli 50%!!!!! Testiraportteja löytyy kyllä netistä paljon.

    125W elohopeahöyrylamppu tuottaa valoa n.6000lm ja 16w ledkatuvalo n.800lm, niin ei voida puhua vanhan järjestelmän täydellisestä korvaamisesta.Korkeintaan tyytymisestä vain pienempään valotehoon.Sästöä ei siis synny,koska valoteho wattia kohden on melkein sama.Ja kun tuolla tavalla toteutettu ledkatuvalo ei tule toimimaan edes 50 000h niin hyödyt jäävät vähäisiksi.

    Toimin itse Led-alalla,ja liika hypetys ledin ympärillä liian aikaisin huonotaa ledin mainetta tulevaisuutta ajatellen.

  7. Jouni kirjoittaa:

    Kiitokset nimimerkki Jussille varoituksen sanoista.

    Tein aloitteen nimenomaan kokeilusta. LEDii sisältyy paljon mahdollisuuksia energiansäästöön, mutta kaikki tekniikka näyttää tuottavan myös joitain ikäviä puolia. Niiden kaivamiseksi esiin täytyy kokeilla erilaisissa olosuhteissa ja erilaisilla tuotteilla.

    “Valon kaupunki” Jyväskylä voisi olla yksi kokeilupaikkakunta.

  8. MK kirjoittaa:

    Hyvä Jussi,

    On mielenkiintoista seurata että alalla toimivat ihmiset kertovat välillä ihan omiaan, Salossa oleva koekatu on EASY LED Oy:n halussa ja siellä haetaan eri asioita ja testejä.
    EASY LED Oy ei ole koskaan kertonut että LED:t kestävät 100.000h on puhuttu useista vuosista, nykyiset “tavalliset” 5mm led kestävät huomattavasti pidempään kuin “Uudet” Suurteholedit joita aasiassa ovat monet tehtaat ovat sulkeneet tuotantolinjansa kun ne tulevat asiakkaalta takaisin, on sääli että ihmisille tarjotaan sellaisia sinisiä ledejä markkinoilla kun eivät tiedä että nehän ovat juuri sitä jätelediä joita jää siitä kun parhaat lajitellaan pois tuotanto vaiheessa. Suomessakin on monia LED “maahantuojia” jotka väittävät että heidän LED:ssään on 35000mcd:tä ja 40astetta, tuolla 40 astekulmalla ja tuolla teholla niin yllätys yllätys, niitä ei ole vielä tehty.

    Jussi kun nyt itse toimit LED alalla, niin liika hypetys ei huononna sitä vaan se että annetaan ja maahantuodaan ihan silkkaa roskaa niin se huonontaa sen maineen.

    Ja sitten se että onko jokapaikassa oltava niin hirveät määrät sitä valoa, kun katselee sitä Salon koekatuakin niin erään sähkötukkuliikkeen 1500W porottaa sieltä suoraan siihen koekadulle, onko siinäkään mitään järkeä.

    Salossa koe paljastui 2kk suunniteltua liian aikaisin, mutta täytyy Saloa puolustaa kun se sentään otti rohkean askeleen ja taas Suomessa ollaan kyllä paljon edellä muita EASY LED tuotteet on jo muuallakin maailmassa herättänyt huomiota.
    Itse Henkilökohtaisesti toivon että lopetetaan 100.000h keskustelu ja katteettomien takuu lupausten lupaaminen, ja luodaan oikea keskustelu alalle. Tällä on paljon annettavaa kuitenkin yhteiskunnalle ja ympäristölle. Jussi sitten vielä 125W ei kuluta 125 W vaan paljon enemmän, ja tuloksia EASY LED:n katulampusta nähneenä se vie 20W mikä siellä kadulla on nyt paikallaan. Kannattaa olla yhteydessä suoraan EASY LED Oy:n sieltä saa suoraan moniin asioihin vastauksia.

    LED Katuvalaisin = 256 – 768 valon lähdettä
    Elohopeapolttimo = 1 valonlähde

  9. Jussi kirjoittaa:

    Kyllä se valonalenema noilla tavallisilla 5mm ledeillä on ihan totuus.Isot valmistajat ei edes valmista ko.ledejä lainkaan.Lumiledsin sivuilta löytyy käppyrä jossa verrataan teholediä sekä 5mm lediä.

    Easy ledin kohdalla olen kovasti pohtinut mikä on se mullistava jäähdytyskeksintö.Tuollainen 5mm ledi kun on ihan umpinainen rakenteeltaan?Toisaalta mietityttää toimivuus kun piirilevyissä on yli 700 lediä.Ledit kun tuppaa olemaan kynnysjännitteltään usein keskenään erilaisia.Ja ovat sitä vaikka kuinka valittaisiin samasta tuotantoerästä

    Katuvalaistukseen sinänsä on olemassa ihan määrätyt tarpeet valon määrästä jne.Valokuviot,valonmäärä jne,Se on turvallisuuskysymys.

    Muualla maailmassa on menossa useitakin kohteita,jossa katuja valaistaan led-valaisimilla.Niissä käytetään teholedejä,siis ei suuritehoisia 5mm ledejä.Valotehoa tulee n.80lm/w.

  10. Jussi kirjoittaa:

    Oliskohan se MK vielä linjoilla..Tunnut seuraavan tuota katuvaloasiaa lähempää kun minä,niin ottasitko kantaa tuohon valoteho-asiaan.Kovasti häiritsee kun tuolla katuvalo-firman sivulla 125w elohopealampun korvaajaksi esitetään tuota 16w led-versiota.Valotehoa kun verrataan ne ovat ihan eri planeetalta.Tuo on minusta juuri sitä liikojen odotusten luomista.Tilanne on vielä pahempi kun verrataan SpNa-lamppuun.Tuosta 16w ledversiosta kun tulee alle10% siitä valotehosta mitä 70w SpNa-lamppu antaa.Mikäli siis tuo ledversio antaa sen n.50lm/w.Mihin tuo 50lm/w mahtaa perustuakkaan.En usko että siitä saadaan niinkään paljoa….

  11. Rosanna Poikola/LedMaster kirjoittaa:

    Kuultuani kaupungin Ledvalo aikeista. Oli tultava katselemaan asiaa tarkemmin.
    Led asia muodossa tai toisessa tulee olemaan suuri säästö kaupungille. Kuitenkin vain siinä tilanteessa, että käytetään laadukkaita ledejä. Itse Suosittelisin Osramin ledejä. Yrityksemme on osa LedMaster- Ketjua, jossa käytetään ainoastaan Osramin ledejä. LedMaster tähtää toimivuuteen ja kustannussäästöjen tuomiseen yrityksille valomainos asioissa; kokeiluissa Osramin ledit ovat täyttäneet nämä vaatimukset parhaiten.
    Tietoa kustaannus säätöistä/ valaisusta: http://www.ledmaster.fi
    ja http://www.osram.fi

    Rosanna Poikola/Ledmaster Keski-Suomi
    Finmuu oy

  12. JJ kirjoittaa:

    Itse olen fyysikkona tutkinut ledien mahdollisuuksia energiasäästöön jo pitkän aikaa, ja ihmettelen, miksi sitä ei jo käytetä useammin! Mitään halpafirmoja ei kuitenkaan kannata tukea, ainoastaan sellaisia joilla on potentiaalia todelliseen tuotekehitykseen (jota teoreettisessa mielessä riittää jopa vuosikymmeniksi eteenpäin!)

    Samalla toteutuu meidän “Space Odyssey”-fanien unelma tietokonevalaistusta maailmasta:)

  13. Jussi kirjoittaa:

    Kerrotaan nyt päivitystä katuvalotilanteestä… Suhtauduin siis aika kriittisesti tuohon ideaan ledin käytöstä katuvalossa.Kriittisyys oli luultavsti paikallaan koska Salo joka tässä on ollut jonkinlaisena pilottikaupunkina,EI ole lisäämässä ko.valaistustapaa kaupungissaan.Radiohaastattelun perusteella syynä on valotehon puute.

    Pohjois-suomessa on ilmeisesti päätös olemassa että asuinalue valaistaan tällä salon kokeilussa oleella katuvalolla.Tutustuin kunnanhallituksen laskelmiin,ja niistä voi todeta että tolppaväliä on lyhennettävä ja risteysalueilla käytettävä perinteisempää ratkaisua.Pienikin tolppavälin lyhennys lisää kustannuksia todella paljon.Laskeskelin tämän tolppavälin lyhennyksen tuovan kustannuksia 200 metrin matkalla yli 1000 euroa tolpasta ja sen asennustavasta riippuen.Ja kun kuntien intresseissä ei ole sähkön säästö sinällään,vaan rahan säästö,niin tuosta ei säästöä synny mitenkään…ns.ekokylät on asia erikseen

    Saloon valot toimittanunut yritys on myös saanut kilpailijan.Tämä valaisin on toteutettu teholedein,joka on sinällään oikeampi ledi katuvalaisimeen.Mutta ongelma tuossa on muuntaja jolla valaisin toimii.Elektroninen muuntaja ei toimi luotettavasti kun pakkasta on enemmän kuin -20.Pahimmillaan muuntaja voi rikkoa ledit kun sen virta alkaa heittelehtiä.60w ledkatuvalo myös kuluttaa todellisuudessa n.80w.Toivottavasti tämä asia “muistetaan” kertoa asioista päättäville kunnanisille.Koekatu tuollekkin valaisimelle löytyy,ja katsomassa tietenkin kävin.Valotehoa tulee mukavasti,tosin hieman kapealle alalle.Tämä voi johtua siitä että valaisin on asennettu liian lyhyeen tolppaan.Suurin ongelma on kuitenkin tuo talvikäyttö.

    Mutta kyllä se led on tulevaisuutta myös katuvalossa…Tällä hetkellä kuitenkin olisi tärkeämpää ohjata yleistä keskustelua ledeistä kotitaloudessa käytettävien valaisinten suuntaan. Siellä käytettävien valaisinten muuttaminen led-käyttöisiksi on mahdollista paljon aikaisemmin.

  14. seuraa taustalla kirjoittaa:

    Jussi oletko katsonut tuoteluetteloista, joita tarjoat yrityksenne sivuilla led-katuvalaisimia? Luettelossa olevat tuotteet ovat identtisiä OverSollin tarjoamien valaisimien kanssa.

  15. seuraa taustalla kirjoittaa:

    Kirjoitusvirhe.. siis Saulille oli tarkoitus Aicciin tuo kommentti. Ei Jussille. Pahoittelut tästä

  16. Edward kirjoittaa:

    Toivottavasti kunnanisillä riittää kärsivällisyyttä odotella tuloksia näistä katuvaloledeistä, ettei lähdetä “säästötalkoisiin” tuotteilla, jotka eivät lainkaan sovellu kyseiseen paikkaan. Jussi on onneksi ajan tasalla, 5 mm ledit ovat auttamatta mahdottomia tuotteita käytettäväksi “kasoina”. Tehonpudotus on huimaa, lamppujen huoltoväli tulisi paljon lyhyemmäksi kuin nykyisin käytössä olevilla katuvaloilla. Teholedeillä käyttökelpoinen toiminta-aika saadaan jo samaan luokkaan, mutta teknisiä ongelmia on edelleen liikaa kyseiseen käyttöön. Otetaan yksi askel kerrallaan ja tuodaan ledit ensin kotikäyttöön, jonne ne sopivat tämän päivän tekniikalla jo erinomaisesti. Kodeissa palaa miljoonia energiasyöppöjä hehkulamppuja, turhaan.
    Katuvaloprojekti loppuu siihen, kun luximittarilla käydään tolpan juurella ensin uuden lampun asennuksen yhteydessä ja toisen kerran 5000 käyttötunnin jälkeen… edellyttäen tietysti, että naapuri on sammuttanut pihavalonsa.
    Eräs päämiehistäni esitteli juuri vastaavaa suurteholedeillä toteutettua lamppua pihavalokäyttöön ja ilmoitti 2000 tunnin jälkeen tehonalennuksen olevan VAIN 10% . Se on huippulukema pienuudessaan, johon tähänastiset kokeilijat eivät pääse lähellekään. Silti en vielä lähtisi yhdellekään kaupungille tarjoamaan kyseistä tuotetta julkiseen käyttöön.

  17. Jussi kirjoittaa:

    Tein laskelman erän kunnanhallituksen pöytäkirjojen mukaan kustannuksista katuvalaistuksen osalta.Katuvalaisimia on yhteensä 161 joista 11 on perinteisiä valaisimia risteysalueille.Kunnanhallituksen kertoman mukaan perinteisiä valaisimia olisi alueelle tarvittu 128kpl.Tolppaväliä on siis tarvinnut lyhentää LED-vaihtoehdon takia.

    Ledvalaisimilla alueen valaistus tulisi maksamaan alueelle n.45000€ enemmän kuin perinteisillä valaisimilla.Johtuen lyhyemmästä tolppavälistä,sekä valaisinosan kalliimmasta hinnasta.Valitettavasti kunnalta on jäänyt huomioimatta tuo tolppavälin lyhentämisen hinta

    Sähkönsäästöllä tuo investointi on maksettu takaisin 12 vuodessa,jonka jälkeen alkaisi säästö!!!! Ja tässä tapauksessa valaisinosa on mallia edullinen. Teholed-versioilla säästönäkymät ovat lähes yhtä lohduttomia.

    Tässä siis puhuin vain rahasta….Muut ongelmat “julistin” jo aiemmin.

  18. Joni Koivuoja kirjoittaa:

    Me olemme Kalajoella toimiva led-alan yritys , teemme korvausvalotekniikkaa valomainoksiin ,Led-valomainoksia , pihavaloja ,spotteja, yms. Olemme myös kehittäneet LED-Katuvalaisimia. Jussi puhuu asiaa ja huomaa että on perillä asioista. Tällä hetkellä led-katuvalaisimet eivät pysty tuottamaan tarvittavaa valotehoa tarpeeksi pienellä kulutuksella ja lisäksi kynnysjännite ongelma on yksi pulma, mutta me olemme tähän löytäneet ratkaisun. Meidän katuvalaisin tuotaa valotehoa 10000 lm ja toimii 230 voltilla ilman muuntajaa. Valotehon lasku ongelma on myös ratkaistu, meillä valoteho laskee 30 % 40000 tuntiin ja valotehon lasku 20000 tuntiin vajaa 10 % .Mielestäni on kyllä liioittelua puhua yli 50000 tunnin käyttöiästä katuvalaistus käytössä, toki ledi voi viellä palaa mutta mitä tekee valaisimella joka 100000 tunnin jälkeen ei enään tuota edes 1 / 3 osaa valotehosta. Tammikuun lopulla julkaisemme katuvalaisin mallin joka korvaa 125 wattisen elohopea katuvalaisimen tämän lisäksi muitamalleja. 69 Wattia yli 5000 lumenia ja 138 wattia yli 10000 lm joka on sama mikä vastaavassa monimetallilampussa. Mielestäni led-katuvalaisimen vahvuudet on tärinän kestävyys ja noin 3 kertaa pitempi käyttöikä. Ilmoitetut valotehot ovat keskiarvoja. Tekniikka kehittyy koko ajan ja uskon että pääsemme 30 % pienempään kulutukseen kuin monimetallilampussa valotehossa Watti / lm suhteessa jo kevääseen mennessä.
    On ikävää että on valmistajia, jotka antavat tietoja mitkä ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

    Mutta jos ajatellaan energia säästöä, niin tämän päivän katuvalaisimien yksi ongelma on että osavalosta noin 30 % menee sinne missä sitä ei tarvita eli puiden latvoihin ja jos tämä otetaan huomioon pääsemme tienpinnassa olevien luksejen mittauksessa samaan 30 % pienemmällä kulutuksella. Tässä tulee se energian säästö tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tämä tulee olemaan likempänä 70 %.

    Lisäksi kun lasketaan led-katuvalon pitkäkäyttöikä niin säästö rupeaa kertymään.

    Tervetuloa kaikki kalajoelle helmikuun 11-15 päivä tutustumaan katuvalaisin mallistoomme.

    JK Light OY
    Joni Koivuoja

  19. Jussi kirjoittaa:

    Mukava nähdä että uusia yrityksiä tulee katuvalopuolellekkin… Näkisin niin että valotehon tuottaminen ei ole ledkatuvaloissa se suurin ongelma. Iso ongelma on valon saaminen laajemmalle alueelle.Toinen ongelma on muun elektroniikan kestäminen katuvalokäytössä.Kolmas ongelma lienee lämmöntuotto.Neljäs ongelma on hinta, josta seuraa se ikävä tosiasia ,että säästöjä ei saada aikaan..rahassa ainakaan.

    En usko että ihan vähään aikaan on tulossa ledkatuvaloa, joka todella korvaa vanhan elohopeahöyrylampun. Jos käytetään ledkatuvaloa, niin lähes aina on tolppaväliä lyhennettävä. Mielestäni tällöin hommasta juoni katoaa. Kustannukset syövät säästöt.Enkä usko että yksikään kunta haluaa säästää sähköä, vaan kaikki haluavat säästää rahaa.

    Kuulostaa erikoiselta tuo ilman muuntajaa oleva valaisin. Suoraan verkkovirtaan kytkettäviä ledejä kyllä on, mutta niissäkin 230V malleissa jää valotehokkuus noin.50lm/w. Ja jos on vielä jotakin optiikkaa käytössä erikseen ,niin valoteho taas tippuu…Jos taas käytetään “tavallisia” teholedejä tarvitaan ohjain jokatapauksessa, jonka hyötysuhde ei kuitenkaan ole 100%.

    Ledien valmistajathan ilmoittavat aina pelkän ledin valotehon watteja vastaan. Tämä ei aina ole se todellinen saatu valoteho itse valaisimesta, vaan elektroniikka saattaa syödä tehosta 20%, jopa enemmän. Suuria valotehoja ilmoitetaan yleensä värilämmöllä 6500K. Tuollainen sävy on kuitenkin liian sinertävää katuvaloon. Valoteho tippuu aika paljon kun värilämpö on sopivampi eli 5500K.

    Mutta mielenkiintoista nähdä mitä kukakin julkaisee ensi vuonna.

  20. JK Light OY kirjoittaa:

    Minua pyydettiin kirjoittaan tänne blogille vähän katuvalaisimista.

    Nämä tiedot perustuvat Tiehalinnon raporteihin, ledvalmistajien tietoihin, muutaman asiantuntian tietoihin ja omiin tietoihin ja testauksiin.

    se on totta että rahan säästöä kaikki tavoittelevat, mutta energia ystävällisyys on plussa, mutta tällä hetkellä kiinitetään enemmän huomiota huolto vapauteen.
    kokemuksesta voin sanoa että led järjestelmiä ei ole mikään helppo suunnitella jos haluaa tehdä niistä hyviä ja kestäviä.

    Eri valaisin tyyppejä:
    suurpainenatrium lampussa hyötysuhde on 95lm/W ja led 90lm/w nämä ovat typ. arvoja ei maksimi arvoja ja nämä eivät ole uusinta tekniikkaa.

    tässä viellä muita tyypejä ja muita tietoja.tiehallinnon raportista

    suurpainenatrium 70-120lm/w elinikä=12-22kh Ra=20-65 2000-2200K
    monimetalli 80-95lm/w elinikä=5-12kh Ra=80-95 3000-4200K
    elohopea 40-55lm/w elinikä=12-16kh Ra=50-60 3200-4200K
    loistelamppu 60-100lm/w elinikä=11-40kh Ra=80-90 2700-4000K
    pistokantaloistelamppu 60-80lm/w elinikä=8-12kh Ra=80-90 2700-4000K
    induktiolamppu 60-80lm/w elinikä=60kh Ra=80 2700-4000K
    tämä oli suora kopio tiehallinon raportista.

    JK light Led katuvalaisin 80-100lm/w elinikä=40kh jolloin valoteho on laskenut 30% Ra>90 5000-5500K
    valotehon laskuperustuu led valmistajan tietoihin ja käytännön testiraportiin kun Ta=25C.

    kaikissa valaisimissa hukkuu tehoa kuristimeen ja led valaisimessa ohjaus yksikköön tai muuntajaan.

    oikein suuniteltu led valaisin antaa hyvän häiriö keston mikä on suuri etu kaasupurkaus lampuihin verrattuna.
    pakkanen pienentää kaasupurkaus lamppun hyötysuhdetta kun taas oikein suunitellussa led valaisimessa hyötysuhde pysyy samana tai paranee.

    minulla on tiedossa n.20 led katuvalaisin valmistajaa eri puolelta mailmaa, joista osa saattaa olla jopa käyttö kelpoisia, etenkin katse menee usa mantereelle jossa saataa tulla jopa kaksi käyttö kelpoista valaisinta 2008 vuonna.

    ympäristö ystävällisyys ei meinaa pelkkää energian säästöä vaan myös aineita mistä valaisin valmistetaan esim. elohopea lamppu on ongelma jäte.
    on myös ledejä jotka ovat ongelma jätettä, kuten kaikessa on hyvä viedä materiaalit kierätykseen, mutta laiminlyöneistä johtuen led valaisin usein ympäristöystävällisempi ratkaisu.

    optiikat/lissit niitä on hyvä käyttää vaikka niissä ei olekaan 100% hyötysuhde, koska on parempi saada valo oikeaan paikkaan kun pistää se kokonaan hukkaan eli jos katsomme ihan normaalia elohopea katuvalaisinta siinä on sekä optiikka että linssi, koska muuten valosta olisi vain murtoosa käytössä ja tämä on yksi ledin eduista koska se on jo valmiiksi hyvin suunnattu(riippuu led tyypistä).

    mitä tulee valmistajan ilmoitamiin arvoihin ne ovat melkein aina jopa eli ideaali olosuhteessa olevia parhaan yksilön tuloksia ja on parempi katsoa typ. arvoja mitä jotku valmistajat ilmoittavat, mutta suurin osa valmistajista ei ilmoita näitä arvoja(en puhu led valmistajista).
    käytännön tuloksia eli miten led/muu valaisin himmenee käytötuntien myötä ei ole tarjolla suoraan mutta jotku valmistajat antavat käytännön testeistä tietoa mutta eivät ole kovin innokkaita jakeleen niitä jos et ole asiakas(eikä silloinkaan).

    mitä näihin jopa arvoihin tulee
    suurpainenatrium lamppu jopa 150lm/w
    ja paras led mistä olen datasheetin saanut käteen
    jopa 200lm/w.
    nämä arvot ovat 2007 kesäkuussa poimittuja.

    tässä on jonkun verran tietoa katuvalaisimista toivon, että tästä on apua.
    T:JK Light Oy

  21. Jussi kirjoittaa:

    Rajuja lukuja!.Ledin osalta siis. 80-100lm/w sävyllä 5000-5500K on nykyteholedeilläkin liki utopiaa.Hiljattain julkaistuilla päästään tuollaisiin arvoihin 6500K sävyllä.En ole myöskään törmännyt Ra90 ledeihin.Luotettavat teholedien valmistajat eivät ole ainakaan tuollaisia julkaisseet.Jos värintoistoon koitetaan vaikuttaa valaisimessa käytettävillä ledien väreillä, niin lm/w suhde tipahtaa…

    Jos ledin valmistaja ilmoittaa vaikka näin: 102lm@350mA, niin se ei ole sama kuin 102lm/w.

    En suostu uskomaan että olet saanut käsiisi dataa koskien yksittäistä lediä arvolla 200lm/w.Laboratoriossa mennään tällä hetkellä luvussa n.140lm/w.Ennusteiden mukaan 200lm/w raja ylitettäisiiin vuoden 2010 jälkeen ,ja sekin laboratoriossa.

    USA:ssa tosiaan ainakin yksi hyvä valmistaja katuvalolle löytyy. Mutta tämänkään valmistajan valaisimelle ei ilmoiteta kuin n.60lm/w.Kannattaa katsella mitä dataa lukee, niitä kun on monenlaisia.

  22. JK Light OY kirjoittaa:

    Meillä tulee käyttöön ja on jo testissä ledi, jonka yhden ledin teho on 1W eli Vf*I=1W.
    tämä ledi ylittää 100lm/w.
    ja värisävy on 5000-5500k valmistaja on taatusti luotettava.

    lopussa heitämäni jopa arvot on myös valmistajien arvoja, mutta tuskin millään kyseisen sarjan lampulla/ledillä niitä saataisiin.

    Tervetuloa kalajoelle katsomaan kyseistä led katuvalaisinta 2008 7vko.

    Terveisin JK Light Oy

  23. Jussi kirjoittaa:

    Joo…yksi ledi tuohon “alhaiseen” kynnysjännitteeseen sopii.Mutta ei sanota merkkiä, että saa sinun kilpailijat myös asiaa miettiä.Jos vielä sen verran valaiset, että ilmeisesti on niin että tuota 100lm/w lukua ei saavuteta yhdellä ledillä..Jos näin on, niin sitten on ainakin teoriassa mahdollista.Tosin lämmönjohtuminen on oltava huippuluokkaa.Siinä muuten asia mikä poikkeuksetta unohdetaan ledvalaisinten suunnittelussa..

    Tiedä vaikka ilmaantuisinkin kalajoelle! Olisi nimittäin hienoa nähdä, jos joku oikeasti tekisi kunnolisen katuvalaisimen, tai ainakin niin hyvän kuin se nyt on mahdollista. Tällä hetkellä markkinoilla olevilla ei tee mitään!!!

  24. MPKN kirjoittaa:

    Seurannut mielenkiinnolla kauan, mutta JK Light varmaan toimittaa sitten viralliset SGS:n tai TKK mittaustulokset nähtäville sivuilleen ja kaikki eulumdat tiedostot niin voidaan oikeasti vertailla niitä, menkää ja lukekaa Easy Led Oy:n vastine kuntatekniikka lehdestä. http://lehti.kuntatekniikka.fi/?sc=4941&sa=90724 juttu on sivulla 52.
    Suomessa ajetaan potkukelkoilla jo kesät talvet, Saksassa ne ajaa vielä autoilla 3-4 kaistaa ei valaistua moottoritietä nopeuksien ollessa 85-240km/h, sitten tullaan Suomeen jossa on maailman pisin valaistu moottoritie Helsingistä Porvooseen, kysyn vaan on siinäkään järkeä. Luojan kiitos Meri Viikari väitteli 12.12 juuri katuvalaistuksesta, euroopassa ajetaan läpi yli 85 Ra arvoa nyt mennään järkevään suuntaan. Easy Led Oy on monissa kirjoituksissa sanonut että valaisimet eivät käy joka paikkaan, mutta pikkuisen epäilen asiaa niin kauan kunnes JK Light osoittaa mittaustuloksella todeksi 100lm per watti.

    Ai niin hyvä Jussi, Easy Led Oy:llä ei ole muuntajaa valaisimissaan. Mutta siinä olen samaa mieltä 2012 voidaan saada 250lm ledistä irti. Sen verran on myöskin tullut noiden Ledien kanssa touhuttua että aika moista puppua syötetään, kaikkien asioiden tarvitsee olla samalla viivalla, V / mA / ja aika testeissä valmistajat voi ilmoittaa mitä sattuu, ja nekin kopsaa niitä toisilta, kun ei viitsi tehdä omia, niin kauan kuin on faktaa esittää pidettäisiin mölyt mahassa.

    Hyvää alkanutta vuotta 2008

  25. Jussi kirjoittaa:

    http://www.slo.fi/sloattachments/esselloo%204_07%20netti.pdf

    Kannattaa lukea tuolta sivut 28-29

    http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65977&main=36

    On huomattavissa että ledipohjaisten katuvalojen markkinoinnissa ollaan viime aikoina kevennetty tuota käyttökohdetta. Eli nyt puhutaan kevyen liikenteen väylistä ja puistoista. Niinhän se on pakkokin ku ei muualla hyväksytysti toimi.Easy led tuossa edellisessä mainittiin,,,he markkinoivat noin vuosi sitten 16w katuvalaisinta korvaamaan 125w elohopeahöyrylampun tai 70w SpNa lampun, ja nyt hämeen sanomissa kertovat kuntien testanneen liian heikkotehoisia valaisimia???

    Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on meriselitys himmenneille valoille salossa.Käyttöiän kun piti olla yli 40 000h.

    Mitä tulee noihin valonjakotiedostoihin…Miltei kaikista valonlähteistä sellaisen tarjoaa ladattavaksi valmistaja tai maahantuoja sivustollaan. Miksi ei julkisesti ole näitä saatavilla?. Tuossa SLO-lehden jutussa tiedostot oli käytössä, ja hyvää ei seurannut.Liekö tämä sitten se syy. Kunnille kun valaisimia myydään, niin siellähän tuskin kukaan on kiinnostunut valojakotiedoista.

    Easy ledin vehkeissä ei tosiaan muuntajaa ole. Patenttikin pitäisi olla ,mutta en ole sitä löytänyt.

    Lainaus edelliseltä “”Mutta siinä olen samaa mieltä 2012 voidaan saada 250lm ledistä irti.”"

    Tuohan saadaan jo nyt yksittäisellä ledillä, ja on saatu jo kauan. Tärkeämpää on että millä virralla se saadaan,Ja miten hyvin lämpö johtuu ledistä pois.

  26. MPKN kirjoittaa:

    Easy Led Oy:n asentama ensimmäisen koekadun tarkoitus oli juuri testata oikeassa olosuhteissa valojen toimivuutta ja virran hallintaa, on totta että siellä on laskenut valovoimakkuus samasta LED toimitus erästä josta koekadun valaisimet on valmistettu on ollut laatu ongelmaa juuri LED:n chipissä ja se on korjattu, harva valmistaja antaa valaisimilleen 2 vuoden takuuta, valotehon alenema on noin 30% ja valaisimia ei olla otettu vaihtoon sieltä koska halutaan oikeassa ympäristössä ja olosuhteissa olevista valaisimista se tieto mm: Yrityksen patentoiman virranhallinnan kesto ja mitä sää olosuhteet niihin vaikuttaa koe päättyy helmikuun alussa jonka jälkeen kadulle tuodaan uusi nyt niin paljon puhuttu suurteholedeillä tehty versio testiin ja sielläkin testataan EASY LED Oy kehittämää HLED ajuria.
    Toinen katu jonka Easy Led on toimittanut Salon Kaupungille ULLEVI 1264 mallilla, toimii vallan moitteettomasti, eikä siellä ole valontehon alenemia tapahtunut. Muuten Kiinassa kun tekevät noita katuvalaisimia niin niin valmistuksen jälkeinen ns koepolttoaika on ainoastaan 12-24h, uusien chippien ja led valmistuserän vähimmäistesti aika pitää olla vähintään 1000h, Olen itse vieraillut yli 20 Lediä valmistavassa yrityksessä tai sellaisessa joka mainostaa itsetään valmistajana, ja on suorastaan sääli että asioita ei viitsitä edes ajatella loppuun saakka.Itsestäni on hienoa että asioista keskustellaan, mutta mielestäni jos meillä on Suomessa oikeasti näin paljon viisaita niin miksi ei lyödä päitä yhteen ja näytetä muille mitä osataan. Omalta osaltani voin sanoa että EASY LED OY on herättänyt sen keskustelun mitä on kaivattu ja saanut siitä arvostusta, on oikeasti tehtävä jotain eikä vain uhottava kuitenkin unohtamatta turvallisuutta, ja uskon että Suomesta se oikea valaisin tulee jos on tullakseen.
    Suomessa sähkön hinta on vielä niin halpaa että ketään ei oikeasti kiinnosta, mutta voisin lyödä vetoa että 2010 mennessä sähkö maksaa täälläkin sen 20snt/kwh, sitten se rupeaa varmaan kiinnostamaan.

    Nyt on paljon herännyt keskustelua myös loisteputkista, että LED:llä korvataan jo niitäkin, siinäkin tullaan fysiikanlakeja vastaan ja hinta, perinteinen maksaa 4,7€ kpl ja led putki 130,00 € sillä saa 27 kertaa ostettua uuden loisteputken

    Paljon tinasin, paljon pilasin, viimein kolvini kylmeni.

  27. Jussi kirjoittaa:

    Teholedillä nimenomaan voi jonkinlaisen katuvalaisimen saada aikaan. Sellainen ei kuitenkaan ole esim.paraisilla oleva versio. Valoteho ei vastaa ainakaan minun käsitystäni SUURteholedistä, joka on taas ihan uusi sana tällä alalla….

    Teholedissä on se hyvä puoli että valinnan vaikeutta käytetyn ledin osalta ei juuri ole. Hyviä teholedejä ei moni tehdas tee.Kiinassa ei taida olla yhtäkään niistä.Huono puoli teholediä käytettäessä on elektroniikan kestävyys.Periaatteessa tarvitaan ainakin yksi ohjain enemmän kuin esim.pienvirtaledissä..

    Mutta joo..totta turajat tuon loisteputken osalta.Itseasiassa en ymmärrä koko kehitystä, että miksi ne ledit pitää tunkea pieneen tilaan yleensäkään.Lämpö tulee ongelmaksi loisteputken korvaajassakin, oli sitten mikä ledi tahansa…Ledin puolesta taas puhuu hyvä suunnattavuus. Loisteputkea ei juuri voi suunnata. Varsinaista loisteputken korvaajaa tuskin lähiaikoina tulee.Sensijaan on mahdollista että tulee sellainen led-”loisteputki”, jolla perinteinen loisteputki voidaan korvata JOSSAKIN PAIKASSA. Näyttää muuten siltä että ledeistä valmistettu loisteputkikorvike on suomessakin myytävänä vähintään kevään aikana…Ja voisin lyödä pääni pantiksi että sitä markkinoidaan sähkönsäästöllä ja pitkällä käyttöiällä, joten unohtuu se valonlähteen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista eli valonmäärä.

    Kirjoituksistani voi helposti saada sen kuvan että olen vastaan koko ajatusta ledistä katuvalossa.Näin ei ole!! Peräänkuulutan oikeista asioista puhumista, ja sitä että tehdään vain tuotteita jotka saadaan edes paperilla toimimaan. Moni asia on ihan laskettavissa ja testattavissa ennekuin tuote päästetään julkiseen testiin.

    Kyllä se tavallaan on mahdollista että se KUNNOLLINEN ledkatuvalaisin suomestakin voisi tulla, koska se kunnollinen on vielä tekemättä. Yhdestä lupaavasta olen nähnyt mallikuvan.Laskin sen tuotantokustannuksiksi noin 800€, joten se on toistaiseksi vähän liikaa…

  28. Jussi kirjoittaa:

    Nyt kun siellä langan päässä tuntuu led-katuvalaisimen valmistaja olevan, niin kysytäämpä mieltäni kovasti askarruttanut asia.

    Lainaus eräästä lehdestä noin vuoden takaa: “”Olemme patentoineet tuotteen maailmanlaajuisesti. Lämmönhallinta on ratkaisumme suurin innovaatio”"

    Kun käytössä on 5mm led, niin se olisi pitänyt keksiä uudelleen erilaisena. 5mm ledillä kun ei kovin erikoisia lämmönjohtumisominaisuuksia ole.Lämmönhallinta tuossa ei voi mitenkään olla mikään suuri innovaatio. Syyksi ei kelpaa se, että hallitaan virranmäärää, jolloin lämpökin olisi hallinnassa. Tuolla tavalla sitä 5mm lediä on käytetty/hallittu jo kymmeniä vuosia.

  29. MPKN kirjoittaa:

    Terve Jussi,

    Kaikista asioista ei täälläkään huudella :) , yritys salaisuus.
    Ei vesi uunissa ala kiehumaan….

  30. Jussi kirjoittaa:

    Yrityssalaisuushan se..ja on niin kauan kun patenttia ei ole myönnetty. Sitähän tuotteella ei ole, vaikka näin väitetään. Ja ei ole missään vaiheessa edes haettu virranhallinnalle tai lämmönhallinnalle erikseen.Valaisimelle on haettu. Tosin en tiedä kuinka tarkkaan asia pitää otsikoida patenttia hakiessa.

    Niinkauan kun ei ole tarjota patentin numeroa, niin suosittelisin poistamaan mainospuheista lauseen: maailmanlaajuisesti patentoitu. Koska se on väärää markkinointia.

  31. MPKN kirjoittaa:

    Se on suoja ja kansainväliset PCT on mennyt eteenpäin. Salaisuutena se tulee pysymään kauan. Muihin asioihin en kommentoi.

  32. Jussi kirjoittaa:

    Patenttia ei siis ole! Mallisuojan voi hakea vaikka postikortille, ja siinä ei tarvitse olla mitään teknistä innovaatiota.

    Patentti-tiedot ovat julkisia, kun patentti on myönnetty. Jos saan käsiini tuollaisen valaisimen/valonlähteen, niin siinähän se salaisuus on avattavissa.Ainakin virranhallinan osalta.

    PCT-hakemus sinällään ei johda patenttiin, ja sillä ei saa patenttisuojaa.Sehän on vasta alkuvaihe/optio jättää patentti/mallisuojahakemuksia eri maihin.

    Jos PCT on mennyt eteenpäin, niin se tarkoittaa että “alustus” kansainvälisille patenttihakemuksille on VASTA mennyt eteenpäin.Toisinsanoen kansainvälistä patentointia ei ole edes aloitettu, ja silti puhutaan tuotteesta jolla on maailmanlaajuinen patentti.Miksi????

  33. MPKN kirjoittaa:

    Jussi hyvä,
    En viitsi alkaa täällä kinaamaan asioista joista et tunnu nyt tietävän mitään joten unohdan koko aiheen. Me tiedämme missä mennään ja millä tavalla teemme, et ole ainoa jota närästää että joku suomessa voi jotain keksiä, niinkuin aiemmin jo olen maininnut niin tehtäisiin mielummin yhteistyötä kuin oltaisiin kateellisia. Salassa pysyy ainakin 2½ vuotta. Osta lamppu ja avaa se jos niin paljon kiinnostaa, mutta et paljon kostu sen voin kertoa.

  34. Jussi kirjoittaa:

    No ei ole kyse kateudesta tai kinaamisesta, vaan edelleen peräänkuulutan oikeista asioista puhumisesta. Jos todellakin kävisi niin, että suomessa valmistettaisiin maailman ensimmäinen hyvin toimiva katuvalaisin ledeillä, niin se olisi todella hyvä asia.

    Totuus on kuitenkin se, että täällä niitä on toistaiseksi testatta ja testattu samaanaikaan kun ulkomailla useat kaupungit ovat asennuttaneet erittäin suuria määriä ledkatuvaloja. Tosin täysin toisella tekniikalla toteutettuna.

    Itse innovaatiosta: Ei ole toistaiseksi tullut lamppua hankittua, mutta uskoisin että piirilevyllä on 3 osaa, joista yksi on oltava ac-dc muunnin, ja sinällään suuresta innovaatiosta ei ole kyse, jos ledejä asennetaan sarjaan ja ajetaan verkossa olevalla jännitteellä. Tuonkaltaisia asennuksia on esitelty monen elektroniikkaharrastajan toimesta aikoja sitten.

    Noh…oli patenttia tai ei, ja oli innovaatiota tai ei, niin kyllä kyseenalaistaisin tuon koko ledityypin soveltuvuuden pitkäaikaiseen valaistuskäyttöön. En ainakaan ole nähnyt yhtäkään testiraporttia, jossa olisi päästy esim tähän 40 000h käyttöikään.Ihan toisenlaisia on raportit olleet. Lisäksi on olemassa kyseisen ledityypin materiaaliin liittyviä seikkoja jotka vaikuttavat hyvin valaisevaan käyttöikään varsinkin valkoisen ledin osalta. Värilliset 5mm ledit sensijaan kestävätkin pidempään.

    Yhteistyö on tietysti mahdollista, kun oikeista asioista puhuminen alkaa.

    Jotain positiivista myös: Liiketunnistimella varustetuissa puistoissa ja vastaavissa tuollainen valaisin voisi olla hyvä. Siinä ei käyttötunnit ole niin suuret, ja valaisin on kuitenkin teholed-versioihin nähden edullinen.

    Ps. Oletteko mitanneet luksimäärän salon uudempien valojen osalta asennuksen jälkeen?Esim tien pinnasta?

  35. MPKN kirjoittaa:

    Mitattu on 500, 1000 ja 2000h jaksot ja alenemaa käytön jälkeen on noin 2% luokkaa kokonaisuudessaan.

  36. Jussi kirjoittaa:

    Valitettavasti mittarissa on kyllä nyt vikaa!! Tuo ei voi pitää paikkaansa varsinkaan jos valaisimesta on tarkoitus saada 60lm/w pihalle.

    Tuo 60lm/w sinällään on varmaan saatu uudesta valaisimesta,koska ledin valovirta on alussa suurempi,ja tipahtaa sitten “normaalitasolle” jonkin ajan kuluttua.Tämä pitäisi ottaa huomioon kun valaisinta kaupataan.Lisäksi yli 700 lediä pienessä tilassa tuottaa ympärilleen lämpöä, ja valovirta on taas pienempi.Jos taas ajetaan reippaalla “alivirralla”, niin valoteho taas alenee….

    48w version pitäisi antaa reilut 3000lm.Mutta miten on mahdollista että 28/35w teholedversio (e40), jolle ilmoitetaan 2100lm/2400lm antaa likimain samanverran valoa paljon laajemmalle alueelle??

    Maailmasta ei löydy yhtäkään ledin valmistajaa joka kertoisi tuollaista dataa valonalenemasta. En ymmärrä miksi tuollaisia lukuja pitää julkisesti ilmoittaa, kun ne eivät pidä paikkaansa.Itselläni on jonkin verran tuloksia käytössä tuon “uudemman” kadun osalta,ja alenema ei todellakaan ole 2%!!!

    Millä teknisellä perusteella tässä nimenomaisessa valaisimessa alenema olis tuo2%????

  37. MPKN kirjoittaa:

    No sitten varmaan toimitat mittausdata “uudemman” kadun kohdalta meille ja millä olet ne mitannut siis mittalaitteen tiedot, joten tervetuloa käymään. Olisi todella kiva istua alas ja jatkaa keskustelua täällä. Toivon että otat yhteyttä, koska muuten katson että kommentit ovat sitten jotain muuta kuin olet kirjoittanut. Tervetuloa

  38. Jussi kirjoittaa:

    Mitattu on luxeja keskiviivan kohdalta noin metrin korkeudella tienpinnasta suoraan valaisimen alta.Mittarina mastech 6610 edullinen luximittari.

    Luvut on aika toisenlaisia viimesyksyn ja tämän hetken tilanteen välillä. Eron huomaa myös silmällä, joten mittariakaan ei tarvittaisi. 1-katu taisi himmentyä nopeammin, ja syyksi tarjottiin virranhallinnan testaamista ja taas toisaalla syynä oli ledchip, joka oli sattunut olemaan huono.Mikä lie sitten totuus.Virranhallintajärjestelmä tuskin oli syyllinen….tai no..kyseessä ei varsinaisesti ole virranhallintajärjestelmä edes. Virtaa ja jännitettä hallitaan tuossa ledien lukumäärällä.

    En tiedä mitä tiloissanne kommenttieni kanssa tekisin??? Kyllä voin keskustella ihan julkisestikkin.

    En vaan ymmärrä että miten ledityyppi,jonka ominaisuudet on kaikkien tiedossa olisi nyt yhtäkkiä alkanut toimimaan valaistuskäytössä, varsinkaan valaisimessa, joka on niitä täynnä. Omat ongelmansa seuraa siitäkin. Muitakin ihmeitä ledissä ilmeisesti on, koska ra-indeksiksi kerrotaan 90-100?????

    Mutta tosiaan vielä kerran: Millä teknisellä perusteella valonalenema olisi vain 2%?

    Mutta…kevät koittaa ja valot sammuu, ja myös minun osaltani keskustelu tulee vähenemään. On kesällä ihan toiset puuhat taas….

  39. MPKN kirjoittaa:

    Koekadulla on edelleen menossa virran hallintatesti ja kun uudet versiot saadaan vaan valmiiksi niin sinne vaihdetaan uudet valaisimet, ja tosiasia on se se että meille tuli 50K väärää lediä ja siitä on osa noissa valaisimissa, mutta kun halutaan saada komponenteista ja rakenteista tietoa on niiden oltava paikallaan tietyn ajan, se on todellista testiä. Ra >90 on todellinen se on mitattu TKK valaistuslabrassa.
    Joo katsoin tuota mittalaitteen tietoja. Patterikäyttöiset on aina vähän niin ja näin, meilläkin oli sellaisia patterikäyttö versioita mutta kun kaikkiin laitettiin uudet patterit niin yksikään ei näyttänyt samaa arvoa. Me käytämme Deltaohm mittalaitetta, josta saadaan data myös PC.lle. Valotehon alenema uudella ledillä joka otettiin syksyllä käyttöön on 2-10% (2-5000h) mittausten aikana emme ole saaneet suurempaa alenemaa aikaiseksi.

    Mutta Jussi hyvää kevättä ja poikkea kahville jos liikut nurkilla.

  40. Ra mies kirjoittaa:

    muuten by the way katsoin easy led oy:n sivuja ja sain käsityksen että led tuottaa monokroonista valoa mutta miten on mahdollista että cri on muka yli 90 koska valon toisto ideksi määräytyy eri valon aalon pituuksien mukaan.
    eli jos valon toisto indeksi on sata niin on kaikkia näkyviä valon aalon pituuksia yhtä paljon, ja monokrooninen valo meinaa että on yhtä aalon pituutta.
    mutta miten monokrooninen valo on valon toisto indeksiltään yli 90??
    pistää hymyillyttämään kun muka on mailmassa ihmisiä jotka puhuu suoraan sanoen täyttä paskaa.
    jos ledistä halutaan monokroonisesta valosta eroon pitää käyttää fosfori tekniikkaa.

  41. Jussi kirjoittaa:

    Jahas se on kesä taas ohi, ja on aikaa ihmetellä LED-valojen maailmaa. Paljoa ei ole näköjään tapahtunut, ja LED-katuvalaisimienkin vallankumous odottaa itseään.

    Luksimittariakin on vaihdettu laadukkaampaan, ja kas lukema on jälleen alempi kuin mitä se alkukeväästä oli. No nyt onneksi näyttää siltä, että kadulta ollaan siirtymässä sisälle valaistuksen suhteen. Mutta aivan samoin siellä pätee määrätyt faktat valaisimen suunnittelussa ja toteutuksessa. Katsellaan taas….

  42. MPKN kirjoittaa:

    Terve Jussi,

    No niin heitit edelleen hienon piikin, mutta nyt voit mennä sinne koekadulle kokeilemaan uutta mittaria, valot on asennettu sinne 19.8 eli siitä sitten mittaus käyntiin. Muuta asiasta en paljasta vielä sen enempää ne saatte sitten lukea meidän sivuiltamme http://www.led1.fi

  43. Jussi kirjoittaa:

    Noniin!! Olen mittaillut tätä uudempaa koekatua..vanhemassa koekadussahan ei ole ollut vähään aikaan mitattavaa..

    Ilmeisesti siihen vanhempaan katuun olette valot vaihtaneet. Toivon mukaan ne on teholedillä edes. Jos taas olette siihen vanhempaan koekatuun taas tunkeneet näitä virityksiä 5mm ledeillä, niin himmentyminen on varmaa. Ellette sitten käytä virtana vaikka 5mA..Mutta pitääpä käydä katsomassa. Saat erinomaisen arvioni pikapuoliin

  44. Jussi kirjoittaa:

    No sehän näytti jo paljon paremmalta! Varsinkin kun otetaan huomioon, että tolppaväli tuolla kadulla on se 35m ilmeisesti. Kohtuu tasaisesti se valo siihen tielle lankeaa. Näytti siltä että siellä olis 70 lediä. Ledityyppi ei oikeen selvinnyt, ja näyttivät jotenkin suurilta, mutta ilmeisesti jonkun sortin toisio-optiikkaa niissä, joten näyttävät sitten isommilta….ehkä..En oikeastaan nähnyt valaisimessa kuin yhden ongelman noin ulkoisesti, mutta aika sen kertoo onko se ongelma vai ei…

    Mikä mahtaa olla valaisimen sähköteho(kokonaisteho)??

  45. MPKN kirjoittaa:

    No kiva että näytti hyvältä, tieluokka on AL4a ?, yleistasaisuus ja pitkittäistasaisuus täyttyvät, mutta keskimääräinen luminassi ei ole riittävä. Valaisimella päästään K4-K6 keveyenliikenteenväylä luokkiin, 30m+ tolppaväliin, asennuskorkeudesta riippuen.
    Kokonaisteho on 41W, ledejä on siinä 60.
    Valaisin tulee markkinoille Starium Dragon 60 nimellä, ja myöhemmin tulee myös pikkuveli Starium Dragon 30

  46. Lermu kirjoittaa:

    MPKN:lle lyhyenä tiedusteluna ja Jussinkin mielipidettä kyselen. Toimin erään kaupungin kunnallistekniikan suunnittelijana ja kilpailuttajana, myös valaistuksen osalta. Mielipide ensin Jussilta, kannattaisiko korkeapainenatriumit vaihtaa LEDeihin ja sitten MPKN:ltä…paljonko keskimäärin noin arviona kustantaa Dragon 60 valaisinyksikön vaihto, voidaanko ledit vaihtaa yksitellen vai koko yksikkö kerrallaan ja mikä on valojen vaihtoväli nykyisin…noin arviolta. LED valaisimista kiinnostuttu sekä kevyenliikenteenväylien varsilla että teiden varsilla. Mikä on vaikutus tolppaväliin, jos käytetään 6 m tai 8 m tolppia ja voidaanko valaisinyksiköt liittää olemassa oleviin tolppiin ? LED valalsimista oli tänään keskustelua mm. Tampereella Väylät ja Liikenne 2008 päivillä…mietimme lähinnä energiankulutusta suhteessa valotehoon sekä riittävän valopeiton muodostumista. Viimeisin lähinnä sillä, että muodostaako LED valo liian terävän “valoreunan” valaisin reuna-alueelle, verrattuna perinteiseen ympärille valaisevaan valaisimeen. LED valoista keskustellaan muutoinkin kuntasektorilla, koska kaupungit eivät ole ainakaan pienenmään päin, katuja ja valaisimia tarvitaan jatkuvasti lisää…mikä lisää energiantarvetta entisestään ja nostaa samalla kustannuksia tuntuvasti.

    Mielenkiinnosta seurannut keskusteluanne tähän mennessä. Toivottavasti näin jatkossakin. Täytyy poiketa katsomassa katua Salossa, kun seuraavan kerran käyn siellä sukulaisilla.

  47. Jussi kirjoittaa:

    Jos ensisijainen tarve ja tavoite on parempi värintoisto kuin natriumlampulla, niin sitten voisi LED-valaisintakin ajatella.

    Muussa tapauksessa on sitten mietittävä kokonaisuutta. Natriumlamppuja voidaan asentaa harvempaan, joten sähkönsäästö ei enää ole led-valaisimen kohdalla niinkään mahdollista.

    Natriumlampun käyttöikä on n.20 000h normaalisti. Se on aika pitkä aika sekin. Löytyy myös malleja joilla käyttöikä on jopa 48000h, jolloin ns.kuolleisuus on 10%. LED-valaisimien käyttöiästä on paha sanoa mitään.Nämä uudet ja paremmat mallit salossa on palaneet vielä liian vähän aikaa. Edelliset mallit ei toimineet…Näissä uusissa on sentään toivoa, koska on siirrytty valaistukseen tarkoitettuhin ledeihin..

    Iso asiahan on tämä tolppaväli. Yksi tolppa ilman valoa päässä maksanee n.800-1000€, joten sillä tolppavälilläkin on merkityksensä kustannuksissa.Jos taas tolppaväliksi on jo päätetty vaikka 30m, niin led-valaisimella joudutaan jonkun verran tinkimään valon määrästä ja tasaisuudesta. Puhun siis tästä dragon60 ja 70w natriumvalosta. Säästökin jää rahassa pieneksi, mutta nykyään taitaa olla niin,että säästetty energia on sitä parasta energiaa.

    Toisin sanoen MINUN MIELESTÄ ledvalaisimen säästöpotentiaali on kiinni tavoitteista/tarpeista valon suhteen. Tilanne ei kunnan ihmisille todellakaan ole helppo.Säästöäkin pitäisi saada aikaan, mutta kuitenkin niin että se on kannattavaa pitemmälläkin ajanjaksolla.

    Valmiita olemassa olevia natriumlamppuja en lähtisi kuitenkaan vaihtamaan..toistaiseksi. Kustannustehokasta on vaihtaa vain valonlähde kun se on tarpeen. Uusilla asuinalueilla tilanne on hieman toinen, kun siellä pitää kaikki vermeet kuitenkin hankkia.

    Jos taas käytössä on elohopeahöyrylamppuja, niin omat juttunsa on niidenkin korvaamisessa.Käsittääkseni dragon60 voidan laittaa vanhan valaisimen paikalle..toisaalta…jos tilalle laitetaan natriumlamppu, niin tolppaväliä voidaan pidentää, joka on osittain myös turvallisempi. Tuosta taas tulee lisäkustannuksia uusien tolppien myötä.Matematiikkaahan tuo on…mutta siinä pitää vaan laskemisessa ottaa kaikki asiat huomioon, eikä vain se, että paljonko menee sähköä.

    Itse olen miettinyt myös sitä tosiasiaa, että paljonko kunnat oikeasti tästä katuvalosähköstä yöaikaan maksavat.Olen myös ymmärtänyt että katuvaloissa käytettävä sähkö tuotettaisiin joka tapauksessa.Ei niitä voimaloita voi yöksi sammuttaa kuitenkaan.Kun tässä kuitenkin on tavoitteena päästöjen vähentäminen, niin se taitaa kuitenkin vähän vesittyä, jos voimalat sitä kuitenkin tuottavat.

  48. Valopää kirjoittaa:

    Itse löysin tämän mielnkiintoisen keskustelun sattumalta. Lermun kysymyksiin hieman kommenttia:

    Mielestäni käytössä olevia suurpainenatriumvalaisimia ei kannata vielä vaihtaa, koska yleensä ne ovat varsin hyväkuntoisia ja valaistus on riittävän kirkas. Valotehokkuus (eli hyötysuhde) on paras mahdollinen kyseisellä lampputyypillä. Vaihtamalla ledeihin sähköä voi säästyä, mutta valaistusvoimakkuus huononee ja tasaisuus tuskin paranee. Jos halutaan valkoista valoa, voidaan suurpainenatriumvalaisimiin vaihtaa keraamiset monimetallilamput. Niiden huonona puolena on lyhyempi elinikä ja lampun kalliimpi hinta. Mutta valo on valkoista ja värintoisto hyvä, mistä voi hieman maksaakin.

    Ledivalaistuksen kannattavuudesta puhuttaessa on muistettava, että ledit kehittynevät nopeasti. Jos nyt sanoo, ettei kannata, niin parin vuoden päästä tilanne voi olla jo toinen. Toisaalta nyt hankittu ledivalaistus on muutamien vuosien päästä jo vanhaa tekniikkaa. Tosin sekään ei ole ongelma, jos tekniikka voidaan vaihtaa valaisimiin. Verrattaessa ledejä suurpainenatriumeihin, parempaa on valkoinen valo, mikä lisää viihtyisyyttä. Lisäksi uusien tutkimusten mukaan hämäränäkökyky on parhaimmillaan viileän valkoisessa valossa.

    Ajankohtaiseksi on tulossa elohopeahöyrylamppuvalaisimien uusiminen. Syynä tähän se, että elohopeahöyrylamppujen myynti kielletään reilu kuuden vuoden päästä, jolloin vanhoihin valaisimiin ei saa enää lamppuja. Näitä valaisimia on vielä erittäin merkittävä osa kuntien katuvalaisimista. Elohopeahöyrylamppujen kieltäminen on järkevää, koska ne tuhlaavat energiaa ja himmenevät entisestään ikääntyessään. Kuinka tietoisia kunnissa ollaan tulevasta kiellosta?

    Uusittaessa elohopeahöyryvalaisimia muutaman vuoden päästä voi ledivalaisimien käyttö olla erittäinkin järkevää. Ledit ovat silloin kehittyneet vielä tehokkaammiksi. Vanhat elohopeahöyrylamppuvalaistukset on usein rakennettu lyhyellä pylväsvälillä, joten ledit sopivat vanhoihin pylväisiin hyvin. Valaistusvoimakkuuskaan ei välttämättä huonone, koska 125W elohopeahöyrylamppujen valoteho on niin huono (kun otetaan huomioon niiden himmeneminen). Jos pylväsväli on esim. 25 – 30 m vanhalla asuinalueella ja pylväät eivät ole vielä ihan lahoja, on ledivalaistus varmasti harkinnan arvoinen jo tänä päivänä.

    Elohopeahöyrylamppujen korvaamiseen kokeilisin/harkitsisin myös energiansäästölamppuja, joita voi käyttää vanhoissa valaisimissa ohittamalla kuristin (ja ehkä ilmankin). Hyvää tässä ratkaisussa olisi halpa alkuinvestointi (vain lamppu), sähkön säästö ja valkoinen valo hyvällä värintoistolla. Valovirta on kyllä uutta elohopeahöyrylamppua pienempi (tai riippuu kuinka pitkä lamppu valaisimeen mahtuu).

    On totta, että kulutuksen pieneneminen yöllä ei ole voimaloiden kannalta aina ihanteellista. Mutta voimalat eivät kuitenkaan minään hetkenä tuota enempää tehoa kuin on kulutusta, joten jos valoja sammutellaan yöksi niin myös voimaloita säädetään vastaavasti pienemmälle.

  49. MPKN kirjoittaa:

    Hyvä Lermu, Jussi sekä Valopää

    Vastauksia tulee tässä, Kustannukset liikkuvat ostettavassa määrässä ja ovat siihen sidonnaisia mutta haitaria välille 470,00 – 270,00 €.
    Ledin voi vaihtaa yksitellen jos on tarvetta, mutta takuu aikana se kyllä vaihdetaan kokonaisuudessaan, koska taas jälleen kerran LED uusiutuu ja on tehokkaanpaa, joten yksi uusi voi olla Ledi voi olla vanhojen seassa haitta tekijä.
    Uusi valaisin runko on suunniteltu niin että päätykappaleen irroittamalla ja avaamalla 4 ruuvia sekä tietenkin liitosjohdot avaamalla saa koko vaihto paketin käteen.
    Valaisimen voi liittää olemassa oleviin tolppiin suoraan, vaihto aikaa meni asennuksessa, kun valaisin otetaan paketista pois, siirrytään nostoautoon otetaan vanhavalaisin pois, ja kytketään uusi valaisin paikalleen niin 5-15min, vaihtamiseen ei mene paikalleen laittaessa aikaa kuin 4,5 minuuttia jos ei ole vanhat pultit ruosteessa, 4-5 kpl / h, riippuu tietysti autosta jos ei tarvitse tukijalkoja erikseen laskea alas.
    Tolppaväli vaihtelee katuluokasta, nyt laskettiin yhdelle kunnalle juuri 6metrin suoratolppa 30m tolppavälillä, meillä on käytössä laskenta ohjelmat jolla annetaan asiakkaalle tietoa ja tarvittaessa saat kyseiset tiedostot meiltä itsekin käyttöösi jolla voit suunnitella ja määritellä tolppavälit ja korkeudet, mutta kaikki laskelmat haluamme tarkistaa jonne toimitetaan tuotteita.
    LED jos se on suunniteltu hyvällä linssillä ja oikealla tekniikalla ei tuota sellaista jyrkkää ja terävää reunaa, kannattaa käydä katsomassa tuo koekatu, mutta voi olla meihinkin suoraan yhteydessä.
    Mutta meidän kaikkien on syytä muistaa että kaikki on kuitenkin tekniikkaa.

    Tosin kuten herra Valopää kirjoittaa että tekniikka on muutaman vuoden päästä vanhaa, niin on Mersukin vanha muutaman vuoden päästä jos asiaa ajatellaan tuolla tavalla ja senkin saa Ladan hinnalla.

    Jussi kirjoitukseen minulla ei ole mitään lisättävää muutakuin se että kaikki päättäjät ja suunnittelijat, Älkää laittako mitään Natrium lamppuja varsinkaan asuin alueille, se ei ole kovin positiivinen valonlähde, kaikki talot ovat samanvärisiä, jos minulla olisi ollut rahaa rakentaa 400.000 maksanut talo ja siisti ulkoapäin, niin joku valaisisi sen ulkoapäin keltaiseksi niin menisin kyllä vaihtamaan sen pois, ja itse tykkään herätä aamun nousuun enkä keltaiseen valoon joka tunkeutuu joka paikasta sisään.

    Jussi kirjoittaa hyvin kun sanoo että “säästetty energia on parasta energia” se on juuri näin, haluan käyttää lausettasi jos vain sallit sen.

    Kun vaihdetaan valaisimia niin vaihdetaan joko ryhmä vaihdon yhteydessä, tai sitten kun se vanha on jo kivitetty rikki ja sen joutuu kuitenkin vaihtamaan.

    Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikön Jussi Kaupin mukaan Suomessa käytettiin 2006 vuonna 80miljoonaa euroa katuvalaistuksen sähköihin joka on 20% kokonaispotista.

    Natrium valaisimella on hyvä hyötysuhde, mutta itse olen ollut niin paljon tienpäällä ja pieniä oireita on päänsärkyyn niin ei tuo keltainen valo kyllä ole paras mahdollinen, Turun moottoritiellä Histan kohdalla on yli kilometrin pituinen pätkä testiä menossa jossa on monimetallit ja se on hyvä, ja kyllä sielläkin tulee näkee niitä mustia kohtia kun ajaa se kyllä pikkuisen hämää.

    HQL polttimoita kielletään, huhun mukaan en tiedä pitääkö paikkansa tehtaita on jo kielletty valmistamasta niitä enää, mutta tosiasia on se että ainakin miljoonan valaisimen vaihtaminen tulee Suomen lintukolossa eteen, se on isomäärä.

    Kaunis ajatus energiansäästölamppuja katuvalaisimeen, samalla tavalla kuin Thaimaassa on Loisteputkia laitettu, ei vaan toimi Suomessa kun meillä joskus pakastaakin.

    Oheiset tiedot ovat Starium Dragon valaisimesta jotka ovat yhdessä Led valmistajan tuotekehityksestä saatuja etenkin aleneman osalta.

    - VÄRILÄMPÖTILA 5600K
    - KOKONAISTEHO 41W / Starium Dragon 60
    - VALOVIRTA 2367lm / Starium Dragon 60
    - VALOTEHON ALENEMA 20% / 30.000h

  50. Jussi kirjoittaa:

    Noniin!! Olen positiivisesti yllättynyt tuosta hinnasta.Oma veikkaukseni oli että hinta olisi luokkaa 600-700e.

    On äärimmäisen tärkeää että tarjotaan asiakkaalle valojakokuviot ja lukemat ostopäätöstä mietittäessä.Sillon on homma kaikille selvää sen suhteen ,että mitä on tulossa. Ja hyvä asia on myös se ,että vertaillaan näitä eri valonlähteitä keskenään oikein..

    Valopäänkin esiin ottama asia HQL-lamppujen vaihdosta kuulostaa hyvälle.Eli kun ne ovat tiensä päässä, niin ledvaihtoehtoakin voisi ajatella.Siinä kun tosiaan on tuo tolppaväli monesti valmiiksi oikea, ja tolppia ei tarvitse vaihtaa.

    Itse tuon salon kohteen nähneenä voin sanoa että valo tulee tasaisesti tienpintaan.Tasaisuudella tarkoitan sitä, ettei valokuvio ole kuin taskulampusta.Mielenkiintosta olisi nähdä miltä näyttäisi tuo valaisin 6m tolpassa ja 30m tolppajaolla.

    Jos nyt lyhyesti koittaisi mielipiteen sanoa niin: hql-lamppujen tilalle asuinalueilla tuo dragon60 voisi olla hyvä ratkaisu… jo käytössä olevien natriumlamppujen tilalla ongelmaksi voi muodostua liian pitkä tolppaväli..Uusille asuinalueille voisin myös ajatella ledversiota…lähinnä paremman värisävyn takia.JOs taas halutaan maksimaalinen valontuotto värisävystä viis,,niin on mentävä natriumvalolla..Monimetallilamppua en tunne riittävän hyvin, mutta ilmeisesti vähemmän käytetty teillä ja kaduilla..

    Kuitenkin kovin tapauskohtaistahan tuo on ,että kuinka mielekästä on käyttää mitäkin valonlähdettä.

    Mutta…ei sovi kuitenkaan yleistää. Suomessa on kait 9-10 firmaa jotka ledkatuvaloja markkinoivat.Osalla näistä on keskenään samat lyhdyt kaupan..Kaikkia en ole nähnyt mutta suurimman osan kyllä, ja ne ei ole riittävän hyviä. Mikään tuote ei ole hyvä vaan siitä syystä että siinä sattuu olemaan led.Valaisimen myyjällä tulis mun mielestä olla tarjolla seuraavia tietoja valaisimesta:
    -Valojakokuviot
    -Mitattu valovirta
    -Mitattu värisävy
    -Mitattu värintoisto
    -Mitattu KOKONAISsähköteho
    -LEDin valmistaja
    -Virtalähteen/ohjaimen hyötysuhde
    -Käyttöikätestin tulokset n.1000h mimissään.
    -Pakkasen kesto
    -IP-luokitus

    Jos tuollaisia tietoja on tarjolla, niin voi ainakin olettaa, että valmistaja/maahantuoja on edes jonkinverran perehtynyt asiaan. Ilmoitettujen asioiden tulkinta jää sitten tietysti valaisimia hankkivan tahon kontolle.

    Jos valaisinvalmistajalla/myyjällä ei ole oikein mitään tietoa esim.käytetystä ledistä, niin miten valmistaja tai myyjä voi tietää että tuote on hyvä. LED-tuotteiden ostamisessa jälleenmyyntiin/maahantuonnissa tarvitaan SUURI määrä tietoa. Tällaista tietoa ei monella Suomessa ole, eikä edes vaivauduta hankkimaan, vaan tilataan Kiinasta mitä sattuu, ja kuvitellaan sitten,että se tuote muuttuu täydelliseksi matkalla Suomeen.

    Jos lähdetään siitä, että tavoitteena on puhtaasti energiansäästö, niin silloinkin tämä ledvalaisin on vaihtoehto. Niinhän se on tällä hetkellä, että tämän energiansäästö on se tavoite, ei välttämättä rahan säästö.Tässä kohtaa meneekin asiat sitten ristiin. Yhteiskunta haluaa säästää energiaa ja kunnat tietysti haluaa sitä kautta myös säästää rahaa.Se ei kuitenkaan välttämättä tule aina samassa paketissa. Itse haluaisin nähdä niin, että tämä mahdollinen rahan säästö energiassa olisi se 3 tai 4 etu joka saavutetaan.

    Oon ihmetelly että miksei induktiolamppuja näy katuvaloina.Liekö sitte kalliita.Mutta valoa tulee mukavasti, ja käyttöikäkin on pitkä, ja käsittääkseni pakkasessakin pitäs pelata. Onhan siellä tietysti elohopeat sisällä, mutta se ei tunnu nykyään ketään haittaavan…

    Ps.Mun energialausetta saa toki käyttää. En ole ihan varma onko lause edes omaa tuotantoa.Se kuulostaa niin hyvälle, että tuskin on…

  51. Wille kirjoittaa:

    Aika jännä muuten, ettei pakkasellakin hyvin toimivia pienloistelamppuja tunnuta saavan tehdyksi. Monessa suhteessahan se olisi hyvä valonlähde katuvalaistukseenkin: hyötysuhde on elohopealamppuja parempi, parhaimmillaan jopa lähellä LEDejä, värintoisto on hyvä (Ra>80) ja valaisinkin on mahdollista tehdä edullisesti.

    En ole tutustunut katuvalaistuksen vaatimuksiin, mutta natrium-lampun väri ja värintoisto ei todellakaan sovi asuinalueille. Lisäksi väitän, että vaikka luksit ja lumenit olisivatkin kunnossa, ei siinä valossa näe niin hyvin kuin valkoisemmassa valossa.

    Alkutalvestahan muuten ensimmäiset kaupallisesti saatavat LEDit (Cree XR-E R2) ylittivät 100lm/W rajan. LEDin etu on muutenkin hyvä toimivuus pakkasessa, kesälhän sen hyötysuhde huononee, mutta silloin katuvaloa taas ei juuri tarvitsekaan.

  52. Jussi kirjoittaa:

    Induktiolamppu voisi olla hyvä katuvalona. Käyttöikä 60 000-100 000h ja valontuottokin n.80lm/w. Toimii hyvin myös pakkasessa.Värintoistokin hyvä..mutta aika vähän on noita jostain syystä käytössä missään..

    Näissä 100lm/w jutuissa pitää aina muistaa että miten tulos on saatu. Kun tuosta ledistä nyt tehdään valaisin vaikka olohuoneen kattoon, niin ollaankin luvussa n.70lm/w, ja kun otetaan lämminvalkoisena(3500K vaikka), niin taas alenee.Mitä tulee pakkaseen, niin ohjaimien/muuntajien kanssa voi jotain huolia tulla, kun pakkasta on riittävästi.

    Haluaisin LEDvalaisimien ja muidenkin kohdalla nähdä totaalisesti uudenlaisen ajattelumallin, eli valaisimen hyötysuhde. Se kun taas on LEDillä huippuluokkaa.(hyvin suunniteltuna) Loistelampuillehan monesti ilmoitetaan esim 80lm/w, mutta mitä iloa tuosta on kun puolet valovirrasta “jää” valaisimeen.

  53. Valopää kirjoittaa:

    Kyllä viime vuosina on tullut markkinoille pakkaseen paremmin soveltuvia tietyntyyppisiä pienloistelamppuja. Sopivassa suljetussa valaisimessa toimivat varmasti kelvollisesti pakkasillakin. Valovirran lasku kaikkein kovimmilla pakkasilla ei mielestäni ole kovin suuri ongelma, koska kovia pakkasia on suhteellisen harvoin. Ja elohopeahöyrylamputkin palavat ikääntyessään himmeinä lämpötilasta riippumatta, eikä sekään tunnu useimpia haittaavan. Loistelamppuvalaisimien optinen hyötysuhde on myös kunnollisella heijastimella ihan hyvä. Toki ledeillä voidaan tehdä optiselta hyötysuhteeltaan hyviä valaisimia, koska valo on jo valmiiksi suuntautunut. Loistelamppujen valovirta on kuitenkin hieman liian pieni tehokkaisiin katuvalaisimiin ja valokappaleen koko on paljon isompi kuin purkauslampuilla, jolloin heijastimesta ei saada yhtä tehokasta.

    Tehokasta valkoista valoa haluttaessa monimetallilamput ovat tämän päivän ehdoton vaihtoehto. Ainoana huonona puolena on hieman turhan lyhyt elinikä suurpainenatriumeihin verrattuna yhdistettynä lampun korkeampaan hintaan. Kun lampusta tarvitaan kymmeniä kiloluumeneita valovirtaa, ei ledit ole vielä tämän päivän vaihtoehto.

    Itsekin olin Salon ledikatuvalaistuksia katsomassa kun siellä päin liikuin.

    Ensin eksyin kadulle, jossa on vanhemmat pikkuledeillä toteutetut valaisimet. Hyvää sanottavaa tästä: Valaisimet eivät häikäise ja värintoisto on hyvä. Valaistus muistuttaa voimakasta kuun valoa. Mutta valaistus on epätasainen, kuten valaisimen muodostakin näkee, valonjakokäyrä ei ole katuvalaisimelle sopiva. Valaistus valaisimen alla muistuttaa siis kuun valoa paitsi sävyltään niin myös valaistusvoimakkuudeltaan. Eli se on aivan surkea, jotain pari luksia.

    Uudemmalla kadulla valaistus oli toista luokkaa. Valaistus oli hyvinkin tasainen ja valaistusvoimakkuus selvästi parempi. Mutta selvää on, ettei reilulla parillatuhannella luumenilla mitään päivää luoda. Valaistusvoimakkuus oli samaa luokkaa kuin 125 W valotehonsa menettäneillä elohopeahöyrylampuilla valaistuilla teillä eli varsin hämärähkö. 6 m pylväillä ja jollain 28 m pylväsvälillä valaistus voisi olla jo varsin kiva. Tai sitten valaisimessa pitäisi olla enemmän ledejä ja tehoa, mikä toki nostaisi valmistuskustannuksia. Mutta kyllähän tuo tuntuu jo nyt kilpailevan jopa 35 W keraamisen monimetallilampun kanssa kun huomioidaan kuristinhäviöt ja valaisimen optinen hyötysuhde, joten vielä kun ne ledit kehittyy niin alkaa olla oikeasti kannattavaa touhua.

    Ja tosiaan, elohopeahöyrylamppujen myynti loppuu 2015 ja 800 000 katuvalaisinta pitää uusia. Toivon mukaan ledit kehittyisivät mahdollisimman paljon nyt parissa vuodessa, jotta kaikkia valaisimia ei korvattaisi ruskeanoranssia valoa antavilla valaisimilla…

  54. MPKN kirjoittaa:

    Terve Valopää ja hyvää uutta vuotta 09 ja kaikille muillekin.
    Kun kerran Salossa liikuit niin oisit poikennut meillä kahvilla, Kadulle ei olla yrite edes mitään päivää luoda. Tieluokka niinkuin olen aiemmin sanonut on AL4b, johtuen kadun leveydestä, no nythän se keväällä puretaan kun pistävät sinne ne Natrium valaisimet. Salosta ollaan luomassa sellaista Vihreää Kaupunkia, Vihreän siitä ei saa kuin kateudesta.
    6m / 30m jaolla ovat asiakkaamme niitä laittaneet kohteisiinsa.
    Kun poikkeat seuraavan kerran Salossa niin tuuhan kahville niin vaihdetaan ajatuksia.
    Rikkoutunut ja näyttää ehjältä oleva Elohopea polttimo näyttää 8metrin korkeudelta 1luksin mutta kuluttaa 140wattia.

  55. Wille kirjoittaa:

    Tällä hetkellä en valitettavasti itse pidä kovin todennäköisenä, että LEDeissä tapahtuisi kovin rajuja parannuksia muutamassa vuodessa. Varmasti ne paranevat hiljalleen, mutta mitään “puolet enemmän valoa” parannuksia ei tietääkseni ole näköpiirissä. Moottoriteiden tai risteysalueiden valaistukseen niitä on tämän hetken tiedon mukaan hyvin vaikea kuvitella vielä vuonna 2015:kaan.

    Ja tosiaan, vaikka itse LEDistä saadaan 100 lumen/w, ohjauselektroniikka vie siitä käytännössä ainakin 15 %, helposti paljon enemmänkin. Valonlähteen kokonaishyötysuhde voi silti olla melko hyvä (jopa >80 lm/W mahdollista).
    Heijastimen häviö riippuu luonnollisesti sen materiaalista ja muotoilusta, mutta sen osalta LEDin pitäisi helposti päästä samaan tai parempaan lopputulokseen, kuin muidenkin nykyisten valonlähteiden. LEDien valohan rakenteesta johtuen suuntautuu melko hallitusti tiettyyn osaan avaruutta (=”suuntaan”), toisin kuin perinteisillä lähes ympärisäteilevillä lampuilla. Joissain tilanteissa tämä on isohko etu, mutta joissain voi olla haittakin.

    Sopivalla valaisinsuunnittelulla LEDien valo saadaan kohdistettua tarkasti halutulle alueelle, esim. tien suuntaisesti, jolloin “pienemmillä lumeneilla” voidaan saada “paremmat luxit” tien pintaan. Asian voisi ajatella niinkin, että (pikaisen arvioni perusteella) yhdellä 3 W:n LEDillä voisi hyvinkin valaista n. 2-4 m pätkän kävelytietä välttävästi. Eli hyvin suunnitellulla LED-valaisimella 25 m tolppavälillä n. tusina LEDejä (45-50 W/valaisin) voisi hyvinkin riittää saman tasoiseen valaisuun, mikä meillä päin kevyen liikenteen väylillä nyt näyttää olevan. LEDeillä toteutettuna valo saataisiin luultavasti jakautumaan jopa nykyistä paremmin. Toisaalta, jos vain tiealue olisi valaistu, ympäristö jäisi hyvin pimeäksi. Ja häikäisy voi kyllä tulla ongelmaksi, jos erehtyy katsomaan suoraan valaisimeen. LEDien hyvin pistemäinen valonlähdehän on hyvin kirkas, jos siihen katsoo suoraan.

    Jospa tehdään pikainen vertailu? Jos valonlähteestä halutaan saada 6000 lumenia, miten se onnistuu tämän hetken kaupallisilla valonlähteillä?
    Saadusta valovirrasta pitää tietysti vähentää valaisimeen jäävä osuus, mutta tämä pätee kaikkin valaisimiin.

    LEDeillä tuohon valomäärään tarvitaan käsittääkseni n. 70-80 W:n syöttöteho ja tyypillisiä “3 W:n” tehoLEDejä tarvitaan ~20 kpl. Nykyhinnoilla puhutaan silloin LEDien ja elektroniikan osalta reilun sadan euron hinnasta (näin tavallisen kuluttajan näkemin verollisin hinnoin).
    LEDeille luvataan käyttöikää jopa 50 000 h. (Tämän tiedon oikeellisuutta en osaa kunnolla arvioida, en myöskään valonalenemaa tuossa ajassa.)
    Halvalla kiinalaisella tavaralla saadaan varmaan paperillasama tulos halvemmalla, mutta käytännössä tulos voi olla huonompi.

    Suunnilleen saman valovirran saisi kahdella 36 W/120 cm loisteputkella hintaan 18 EUR (tässähän ei siis lasketa valaisimen hintaa, vain kuristin, sytyttimet ja putket). Niihin verrattuna LEDeillä kuluu siis karkeasti arvioiden saman verran sähköä samaan valomäärään. (Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, kun eri värilämpötilan LEDit ja loisteputket antavat eri määrän valoa, toisaalta vaikkapa lukemiseen tarvitaan joidenkin tutkimusten mukaan keltaisempaa valoa enemmän kuin “päivänvaloa”, 4500-6000 K.)
    Loisteputkivalaisimessa hukkaan menevän valon osuus on varmastikin suurempi kuin LED-valaisimessa, mikäli valoa tarvitaan vain tietyyn suuntaan.
    Elinikä 10-15 000 h, hieman kalliimmilla pitkäikä-loisteputkilla jopa 40 000 h.

    Pienloisteputkilla (kierrekanta) hinta on vähän loisteputkea korkeampi ja hyötysuhde huonompi. Käsittääkseni 5 kpl 20W:n PL-putkea antaisi n. 6000 lm.
    Laadukkaan 20W PL-putken hinta lienee n. 10 EUR kpl, 5 kpl tekee 50 EUR. Tosin näitä näkee tarjouksissa myytävän jopa “3 kpl kympillä”.
    Elinikä 10 000 – 15 000 h, halpislampuilla jäänee alle 5 000 h.
    Valovirta kovilla pakkasilla on huonompi kuin nimellinen, mutta kuinka paljon?

    Saman valomäärän antava 70 W monimetallilamppu + pakolliset liityntäosat maksanee n. 50 EUR? Polttoikä 12 000 h.

    Vastaavasti saman lumen-määrän saisi 125 W elohopeahöyrylampulla. Lamppu + kuristin maksaa n. 20 EUR. Käyttöikää luvataan 12 000 – 20 000 h.

    Eli nopeasti katsoen, loisteputkella, LEDillä ja monimetallilampulla on käytännössä lähes sama hyötysuhde. Hankintahinnaltaan LED on näistä kallein, mutta myös sen huoltoväli on hyvin pitkä. Loisteputki ei ole kovin käytännöllisen kokoinen pieneen valopylvääseen. PL-lamppuja tarvitaan useampi samaan valaisimeen, mikä lyhentää tilastollista vaihtoväliä (yksi niistä on kuitenkin aina rikki paljon muita aiemmin). Elohopelamppu taas on halpa, mutta sen hyötysuhde on selvästi huonoin. Lienee ihan järkevää korvata ne ajan mittaan muilla valonlähteillä.

  56. Jussi kirjoittaa:

    MPKN…Joko muuten suostut myöntämään sen ensimmäisen koekadun uudempienkin valojen himmentymisen? On varmasti enemmän kuin 2%!! Kannattaisi varmaan ruuvata ne sieltä pois. Ne kun vaan ei nyt toimi.

    Ilmeisesti Saloa ei ledit enää kiinnosta, mutta ymmärtäähän tuon. 2006 puheet oli kuitenkin niin suuria tekoihin nähden.

    Kyllä itsekkin olen vahvasti sitä mieltä että LEDien aika katuvalaisimena ei ole vielä. Syynä on ensi-sijaisesti hinta.En kuitenkaan lähtisi tekemään näitä vertailuja pelkän lumenimäärän mukaan. Kertoo se tietysti jotain, mutta ei läheskään kaikkea.

  57. MPKN kirjoittaa:

    Jussi hyvä, hetkonen kummasta nyt oikein puhut tehosta vai 5mm ledistä, ensimmäisellä koekadulla on kylläkin Starium Dragon kiinni ja siellä ei ole alenemia, toisella kadulla jossa on 5mm niin on alenemaa ja sen myönnän mutta antaa niiden olla siellä niin kauan kuin saa olla, sieltä kerätään vaan kehitystä varten hyvää dataa ja tietoa, muustakin asiasta kuin pelkästään Ledistä.
    Sitten kommenttejani saa odottaa tulevaisuudessa hieman pidempään, mutta sen haluan kommentoida että asioita joista keskustellaan ja verrataan jotain tuotetta toiseen niin kauan kun mittausjärjestelmät eivät ole kunnossa niin rauhoittaisin koko keskustelua ja vertailua saman asian jankkaaminen ei ole järkevää.

  58. Jussi kirjoittaa:

    Tietysti tarkoitin 5mm ledejä..Mulla on semmonen paha sairaus että pitää saada kuulla,että olen ollut oikeassa. Väitin 1,5 vuotta sitten ,että ei 5mm led toimi, ja eihän se toimikkaan. Näyttää siltä että uusia yrityksiä alalle syntyy, ja jokainen aloittaa “uransa” tuolla 5mm ledillä, se kun on halpa. Mutta selviää se totuus sitten aikanaan. Taisi tällä palstalle joku kirjoitella näinkin:
    “”"”"”"tavalliset” 5mm led kestävät huomattavasti pidempään kuin “Uudet” Suurteholedit joita aasiassa ovat monet tehtaat ovat sulkeneet tuotantolinjansa kun ne tulevat asiakkaalta takaisin…”"”"” Ääni kellossa lienee muuttunut…

    Saman asian jankkaaminen on joskus välttämätöntä, kun ei muuten tule faktoja ulos. Kunhan nyt otin vanhan asian esiin, kun nyt on jo valmistajan PAKKO myöntää ettei toimi…Kyllä valaisimia voi verrata toisiinsa ihan silmälläkin. Ei aina tarvita mittausjärjestelmiä. Mittareita voi pitää sitten tukena kun ei silmiään usko. Tämä siis silloin kun vaan seurataan miten valaisin käyttäytyy ajan saatossa valonaleneman suhteen.

    Mitä tästä kaikesta sitten voi oppia?? No sen varmaan, että kotiläksyt pitää tehdä, ja jos joku valaisin ei toimi paperilla, niin ei se toimi käytännössäkään. On myös järkevää tulevaisuudessa testata tuotteet itse omissa nurkissa, eikä mahdollisilla tulevilla asiakkailla. Jos jotain kokeiluja sitten tehdäänkin, niin ei niitäkään joka kylässä tarvitse tehdä.

    NO SE SIITÄ…Keskitytään jatkossa uusiin versioihin ja komentoidaan mikäli on tarvetta…

  59. Paul kirjoittaa:

    Monien käytössä olevien ulkovalaisimien valojakokäyrä on suorastaan järkyttävä, monesta katuvalaisimesta saadaan vielä ihan kohtuullinen valaistusvoimakkus yli pylväsetäisyyden päässä, ei vain tien suunnassa vaan myös sivusuunnassa.

    Ilmeisen valon haaskauksen lisäksi tästä seuraa se, että valoa karkaa suuri määrä lähes horisontaalitasoon, jolloin ihmisten näkökentään osuu lähes väkisin hyvin suuren pintakirkkauden omaavia valopisteita. Esim 8 m pylväällä ja 32 m pylväsvälillä yhden pylvään alla seistessä seuraavan pylvään lamppu näkyy vain runsaan 10 asteen korkeudella vaakatason yläpuolella, kumpuilevassa maastossa kulma saattaa olla vielä pienempi.

    Näkökenttään joutuvat kirkkaat valopisteet pienentävät pupillia, jolloin itse tienpinta näyttää hämärämmältä ja ihmiset vaativat tämän takia valaistuksen tehostamista. Huolehtimalla siitä, ettei katuvalaisimien valopisteet osu suoraan näkökenttään, parjätään tienpinnoilla pienemmillä valaistusvoimakkuuksilla. Tällöin hämäränäköäkin voidaan hyvin hyödyntää, erityisesti kävelyteillä, yksisuuntaisila kaduilla ja pihakaduilla, jossa ei ole ollenkaan tai vain harvoin vastaantulevien autojen valoja supistamassa pupillia. Vilkasliikenteisillä kaksisuuntaisilla teillä autojen valot supistavat pupillia, jolloi tarvitaan tehokkaampi katuvalaistus jalankulkijoiden havaitsemiseksi.

    LED valoilla voidaan valojakokäyrä muotoilla sellaiseksi kuin tarvitaan ja osittain myös estää valopisteen tahatonta joutumista näkökenttään.

    Ennenvanhaan oli kaupungeissa valaisimet ripustettu kerrostalon seiniin kiinnitetyillä vaijereiden avulla kadun keskiviivalle. Eikö tätä vaijerikiinnitystä voisi soveltaa myös katu/tievalaistuksessa ? Pylväät ja kadun päälle ulottuvat varret olisivat nykyisen kaltaisia, mutta varsien päiden välille vedettäisiin tien yläpuolella oleva vaijeri, johon sitten itse valopisteet kiinnitettäisiin tasaisin välimatkoin. Noin 50 asteen keilaleveydellä yksi valopiste pysyisi valaisemaan koko tien leveydellä, jolloin pylväsvälillä tarvittaisiin 3-6 valopistettä. Kapeammilla keiloilla voitaisiin kumpikin ajokaista valaista vuorotellen, jolloin valopisteitä pitäisi ripustaa 2-4 m välein.

    Tällaisella järjestelyillä voidaan valaista juuri haluttu alue, samalla pienentäen riskiä siitä, että itse valopiste osuisi vahingossa näkökenttään, huonontaen hämäränäköä. Yksittäisen valopisteen teho olisi melko alhainen, vain muutama watti, helpottaen siten LEDien jäähdytystä, parantaen valotehokkuutta ja pienentäen valotehon alenemaa.

    Käytännössä tarvittaisiin kaksi päällekkäistä/rinnakkista vaijeria, jotta valopiste ei heiluisi tuulen vaikutuksesta, joka tietysti on kriittinen asia, jos säteilykuviot ovat hyvin kapeita. Vaijerien yhteydessä voisi samalla hoitaa valopisteiden tehosyötön, jolloin erillistä maakaapeliakaan ei tarvitsisi kaivaa pylväiden välille, pienentäen siten kokonaiskustannuksia.

    Märkä asvaltti imee itseensä käytännössä kaiken saatavilla olevan valon, mutta kuiva asvaltti heijastaa valoa jo paljon paremmin, puhumattakaan lumisesta maasta. On kyseenalaista, kannattaako katuvalaistusta ajaa täysillä, kun luminen maa kuitenkin heijastaa valoa erittäin hyvin. Purkauslamppuja ei tietenkään juuri voi säätää, mutta LEDien kohdalla kirkkauden säätö on yksinkertaista, jolloin valotehoa voi pudottaa, kun maan heijastuvuus on hyvä. Samalla pidennetään valaisimen ikää, kun valotehon alenema hidastuu pienellä teholla ajettaessa. Myöskin aamuyön valaistustasoa voisi säätää kahden tehotason välillä esim. liiketunnistimien avulla.

    Minulla ei ole mitään ihannekuvia nykyisten suurteho-LEDien ominaisuuksista, kun lukee muutaman lEDvalmistajan teknistä dokumentaatiota ja vertaa niitä kyseisten firmojen markkinaviestintään.

    Monesti ilmoitetaan yksittäisen LEDin maksimi valovirta Tj=25 C liitoslämpötilassa, joka siis voi esiintyä käytännössä vain muutamana millisekunttina sytytyksen jälkeen. Joskus maksimi valovirta ilmoitetaan niin suurella virralla (1-2 A), että maksimi liitoslämpötila ylittyisi jatkuvassa käytössä, vaikka kotelon lämpötila olisi 25 C, joka sinänsä käytännön valaisimissa on mahdototonta. Joka tapauksessa ilmoitetuilla maksimikirkkauksilla valotehon alenema on niin suuri, että käyttöikä jäisi alle 10000 tunnin ja valotehokkuus vain 15-20 lm/W eli hehkulampun luokkaa. Väitettyjä loistelampun suuruusluokkaa eli 60-100 lm/W valotehokkuudet saavutetaan usein vain alle 0,35 A virroilla ja silloinkin 25 C liitoslämpötiloilla. Liityntälaitteen tehohäviöt pienentävät tehollista valotehokkuutta entisestään, mutta sama toki pätee purkauslamppujen liityntälaitteisiin.

    “Valkoisten” ledien spektri on varsin kummallinen, mutta toki tuo sinisellä oleva piikki sopii aika hyvin skotooppisen hämäränäkemisen herkkyyskäyrälle. Tosin tällöin puhutaan huomattavasti tievalaistusta hämärämmästä valastustasoista ja kunnollisen hämäräadaptaation saavuttamiseen menee puolisen tuntia ja sen voi pilata yksittäisellä kirkkaalla valopisteellä, joten tuosta sinisestä piikistä ei lienä käytännön hyötyä.

  60. Valopää kirjoittaa:

    Nyt on tullut Easy Lediltä pihavalaisin (BOLL 400). Odotin valonjaoltaan järkevää valaisinta, jotta ledeistä saataisiin kaikki valo hyötykäyttöön. Kuten Paul edellä kirjoittaa, valonjako on erittäin tärkeää. Eli valon tarkka suuntaus sinne, missä sitä tarvitaan.

    Mutta mitä. PALLOVALAISIN! Voi tavaton sentään. Pallovalaisinhan on tunnetusti synti numero yksi kun puhutaan energiatehokkaasta ulkovalaistuksesta. Yli puolet valosta menee suoraan taivaalle hukkaan ja siten maahan tulee vastaavasti vähemmän valoa. Kun ledien valovirta on muutenkin rajallinen, ei luulisi olevan varaa tuhlata sitä taivaalle. Saattaahan se pallovalaisin ihan hieno koristeena joissain paikoissa olla, mutta ei ole valonjaoltaan järkevä (ellei samalla haluta valaista puita esim. puistoissa (eikä yleensä silloinkaan ole järkevä)). Pallovalaisimien valmistus saattaa kyllä loppua EuP-direktiivin myötä. Ledeillä olisi mahdollista tehdä valonjaoltaan optimaalinen valaisin, jossa valo ei karkaisi taivaalle. Sellaiselle olisi tarvetta kun kerrostalojen pylväsvalaisimet pitää uusia elohopeahöyrylamppujen poistumisen myötä.

  61. Jussi kirjoittaa:

    Joskus se into menee kaiken muun edelle. Joskus taas huonosti toimivien ratkaisujen valmistamista sanotaan tuotekehitykseksi, mutta on hölmöä koittaa keksiä neliskanttista pyörää, kun tiedetään että nykyinen toimii parhaiten.

    Itse näen tuossa valaisimessa vakavempiakin puutteita, mutta en ala neuvomaan, koska neuvojani ei ole ennenkään kuunneltu.

    Miten muuten tuo EuP lopettaisi valmistuksen? Onko direktiivissä jokin minimi lm/w mikä pitää löytyä. En ole tuommosta lukemaa löytänyt. Pelkkä maininta vaan että valaisimen pitää olla hyvä. Direktiivi sinällään on mielenkiintoinen.Sen perusteella poistuvat kaupoista likipitäen kaikki tällä hetkellä myytävät LED-lamput. Moni halogeenit korvaava LED-lamppu tuottaa OIKEASTI valovirtaa n.10lm/w. Vaaditaanko jotakin testejä lampuille ennenkuin niitä saa myydä? Nojoo…vähän meni aiheesta sivuun…

  62. MPKN kirjoittaa:

    Hei Valopää,
    täytyy sanoa että nyt menit niin loistavasti halpaan kuin vanha koira, sinulle ei todellakaan tullut mieleen että ennen kuin rupeat kommentoimaan negatiivisesti, niin ottaisit asioista selvää ennenkuin kirjoitat täällä.
    Valaisimesta menevä valo tulee juuri alaspain ei ylös niinkuin perinteisistä tämä on juuri esim: hautausmailla jossa niitä on monessa paikassa juuri tuottamassa valosaastetta. Olen yksi niistä harvoista ihmisistä jotka ovat tuosta valosaasteeta alkanut puhumaan, ja ne ihmiset jotka ovat LIVENÄ nähneet BOLL:n niin ovat tykästyneet juuri siihen että se ei tuota sitä valoa ylös vaan vie sen sinne missä valoa tarvitaan. Tämä valaisin on vastaisku ja juuri vaihtoehto niille paikoille joissa arkkitehdit ovat valinneet sinne pallovalaisimet.
    Kohteliaimmin pyydän että otat yhteyttä minuun henkilökohtaisesti mika@led1.fi , niin laitan sinulle kuvat jossa todistan että näin asia todellakin on. Ja valonjaoltaan se on juuri niin järkevä kuin voi olla, kuvun materiaali on PMMA:ta ja se saa juuri pallovalaisimen näyttämään juuri siltä kuin se valaisisi myös ylös.
    Itse otan valaisimia suunnitellessani huomioon juuri tuon valosaasteen, että sitä ei syntyisi ja sitä ei saa syntyäkkään.

    Mika Nummenpalo
    Easy Led Oy

  63. MPKN kirjoittaa:

    Hyvät Jussi ja Valopää,

    No ekaa kommentointia ei hyväksytty täällä joten siistin hieman jos menisi nyt läpi.

    BOLL Valaisimen valo ei ohjaudu ylöspäin vaan 95% valosta menee alas 5% valosta heijastuu kupu materiaalin takia ylös näyttäen niin että valo olisi tehty samalla tavalla kuin perinteinen.
    Voin laittaa teille kuvat jossa todistan että näin asia todellakin on. Ja valonjaoltaan se on juuri niin järkevä kuin voi olla, jos herrat uskaltavat ottaa yhteyttä minuun. Tiedätte kyllä mistä löydätte minut.

    Jussi ??? “Joskus se into menee kaiken muun edelle. Joskus taas huonosti toimivien ratkaisujen valmistamista sanotaan tuotekehitykseksi, mutta on hölmöä koittaa keksiä neliskanttista pyörää, kun tiedetään että nykyinen toimii parhaiten.” ja “Itse näen tuossa valaisimessa vakavempiakin puutteita, mutta en ala neuvomaan, koska neuvojani ei ole ennenkään kuunneltu.” Piipittäminen on turhaa jos ei uskalla tulla kaapista ulos ja verkostoitua.

  64. Valopää kirjoittaa:

    Jos todella 95 % menee alas ja vain 5 % vaakatason yläpuolelle niin se kuulostaa erittäin hyvältä. Mutta siinä tapauksessa esitteessänne on virhe. Esitteessä on valonjakokäyrä, jonka mukaan kyllä taivaalle menee lähes puolet valoa. Onko esitteeseen vain laitettu jonkinlainen käppyrä sillä olettamuksella ettei siitä kuitenkaan kukaan mitään ymmärrä mutta näyttää hienolta?

    Pelkkä ylä- ja alavalon suhde ei takaa optimaalista valonjakoa. Jos halutaan laajalle ulottuva ja tasainen valaistus, pitäisi tällaisissakin valaisimissa valonjaossa olla “katuvalomaisuutta” eli 60 – 70 asteen kulmaan selvästi enemmän valoa kuin pylvään juurelle. Tosin harvoissa perinteisissäkään puistovalaisimissa valonjako näin optimaalinen on mutta valaistustulos voi käytännössä silti olla ihan OK. Lisäksi häikäisyasiat on huomioitava. Joka tapauksessa pointtini on, että valonjakokäyrät ovat avainasemassa kun halutaan käyttää lamppujen valo tehokkaasti hyödyksi.

    Jussi: Valaisindirektiivejä ei kai ole vielä tehty, ne ovat eri kuin lamppudirektiivi. Tosin en ole itse mikään paras asiantuntija näissä tulevissa direktiiveissä enkä tiedä varmaksi mitä kaikia direktiivejä on tulossa. Mutta ainakin kotivalaisimille on tulossa direktiivi, aika näyttää kielletäänkö sitten kaikenlaiset hyötysuhteeltaan surkeat sisustusihmeet :) Direktiiveissä voidaan asettaa vaatimuksia optiselle kokonaishyötysuhteelle ja rajoituksia vaakatason yläpuolelle menevälle valolle. Tällainen rajoitus kieltäisi perinteisten pallovalaisimien myynnin (joissa jopa yli puolet valosta menee vaakatason yläpuolelle).

    Vaikka ylävalo rajattaisiinkin pois, se ei takaa hyvää alapuolista hyötysuhdetta. Esimerkiksi suositussa PHILIPSin Kokkola-valaisimessa valoa menee ylös vain 6 % mutta alas silti vain 35 %. Eli 59 % lampun tuottamasta valosta jää valaisimen sisälle. Katuvalaisinoptiikoilla päästään 65 – 85 % alapuolisiin hyötysuhteisiin (siis perinteisillä lampuilla).

    Tästä voi sivulta 142 lukea jotain juttua valonjaosta:
    http://www.eup4light.net/assets/pdffiles/Final/VITOEuPStreetLightingFinal.pdf

  65. Jussi kirjoittaa:

    Onko tuolla BOLL-valaisimen sisällä joku heijastin, vai millä ihmeellä se valo alaspäin tulee? Vai onko ledit kuvun yläosassa alaspäin sojottaen? Olettaisin kuitenkin että ledit on tossa “kannassa”

    Minkä tai kenen kanssa mun pitäs verkostoitua? Ja minkä takia?

  66. Paul kirjoittaa:

    BOLL 400 valaisimiin eikä vastaaviin kannata paljoa vientiponnisteluja uhrata ainakaan Sloveniassa, jossa on varsin tiukat säädökset siitä, kuinka paljon valoa saa päästä horisontaalitason yläpuolelle http://www.darkskiesawareness.org/slovene-law.php

    Mainitun valaisimen datalehdessä mainitaan yksittäisten LEDien avauskulmaksi 150 astetta ja datalehdessä julkaistu säteilykyvio olisi ihan yhteneväinen sen kanssa, että LEDit on asennettu pystysuorassa asennossa olevan sylinterin ympärille, jolloin säteilymaksimi on horisontaalitason molemmilla puolilla ja minimit suoraan ylhäällä ja suoraan alhaalla.

    Se mikä tuossa kuviossa ihmetyttää, että suoraan alaspäin on noinkin voimakas säteily. Suoraan valaisimen alla on pylväsputki ja kuvasta päätellen varsin iso musta tuki, jolloin suoraan alaspäin pitäisi olla täydellinen nollakohta, ellei himmeä kupu sirottaisi hieman valoa myös suoraan alaspäin.

    Tuosta valojakokäyrästä saisi siedettävän laittamalla kuvun sisään vaakasuoran heijastimen LEDisylinterin päälle ja tarvittaessa heijastimessa voisi olla pieniä reikiä kuvun yläpuolen “tunnelmavalaistusta” varten. Vielä parempi olisi käyttää kartiomuotoista sisäistä heijastinta rajoittamaan pääasiallinen kirkkaus horisontaalitason alapuolelle, siten pienentäen häikäisyvaaraa kauempaa katsottaessa.

    Ilman tuollaista sisäistä heijastinta puheet 5 % yläpuolelle ja 95 % alapuolelle menevästä valojaosta ei kuulosta kovin uskottavilta, mutta silloin julkaistu valojakokäyrä ei kuvaa tuotteen todellisia ominaisuuksia.

  67. MPKN kirjoittaa:

    SGS Fimkolla on valaisimesta tehty valojakomittaukset sen tiedostot sekä eulumdat filet saa minulta kun vain pyytää ja kannattaa pyytää jos haluaa valaisinta pyörittää dialux ohjelmassa, Paul ne kannattaa pyytää, niin pääset kokeilemaan.
    Valitan että käppyrä on hieman huonossa mallissa tuossa esitteessä. Valopään mainitsema Kokkola valaisin on oikea esimerkki huonosta valaisin suunnitelusta, no ihan kivan näköinen mutta meille asiakkaat ovat siitä oman kantansa kertoneet ja ne eivät ole olleet kovin positiivisia.

  68. MPKN kirjoittaa:

    Tuon linkin http://issuu.com/nettilehdetfree/docs/boll400 takaa löytyy yksi harjoitus jossa näkee lineaarisen valojaon

  69. MPKN kirjoittaa:

    VAROITUS LED-LOISTEPUTKISTA
    30.4.2009

    VAROITUS LED-loisteputkista.

    Paljon on puhuttu monien import-yrityksien maahantuomista LED-loisteputkista, joiden sanotaan korvaavan perinteiset loisteputket.
    On kuitenkin hyvä muistaa muutama asia ennen kuin päätyy hankkimaan LED-loisteputkia.
    Loisteputkivalaisimen sytytin sekä konventionaalisen taikka elektronisen liitäntälaitteen kytkentä on ohitettava, jotta siihen voidaan kytkeä LED-loisteputki turvallisesti.
    On myös hyvä tarkistaa valaisimen lampunpitimet, jotka ovat 90% tämäntyyppisissä tapauksissa jo olleet käytössä kymmeniätuhansia tunteja.
    Muoviset lampunpitimet saattavat olla heikentyneet taikka rikkoutuneet lämmön vaikutuksesta.
    Led-loisteputket painavat myös enemmän kuin perinteinen loisteputki, joten lampunpitimien hyväksytty kuormitus ylittynee.

    Valaisimiin tehtävät muutokset saa tehdä vain valtuutettu sähköasentaja.

    Valaisinrunko on suunniteltu ja hyväksytty loisteputkella käytettäväksi.
    Jos valaisimeen tehdään sähköisiä muutoksia, on se hyväksyttävä ja mittautettava uudelleen.

    Suurin vaara piilee sen jälkeen, kun halutaan muuttaakin valaisin takaisin alkuperäiseen muotoonsa, eikä muisteta, että siellä ei olekaan enää liitäntälaitetta kiinni, vaan asennetaan loisteputki paikalleen.
    Syntyy rumaa jälkeä kun loisteputki räjähtää.
    Tästä johtuen väärinkytkennän vaara on suuri ja josta mm: SGS Fimko (puolueeton testauslaboratorio) ja TUKES (markkinavalvontaviranomainen) ovat varoittaneet.

    Easy Led Oy ei ole maahantuonut eikä valmistuttanut LED-loisteputkia.
    Easy Led Oy ei suosittele kyseisiä valonlähteitä käytettäväksi nykyisessä muodossa.

  70. Mielenkiintoista. kirjoittaa:

    Easy Led on monessa mukana, uusi ja mielenkiintoinen artikkeli Metallitekniikan lehdessä, osa jutusta löytyy:

    http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/metallitekniikka/article279300.ece

    Kannattaa lukea kokonaan, paino sanalla AIKA mielenkiintoisia kehitelmiä ja väitteitä.