http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/metallitekniikka/article279300.ece

Kannattaa lukea kokonaan, paino sanalla AIKA mielenkiintoisia kehitelmiä ja väitteitä.

VAROITUS LED-loisteputkista.

Paljon on puhuttu monien import-yrityksien maahantuomista LED-loisteputkista, joiden sanotaan korvaavan perinteiset loisteputket.
On kuitenkin hyvä muistaa muutama asia ennen kuin päätyy hankkimaan LED-loisteputkia.
Loisteputkivalaisimen sytytin sekä konventionaalisen taikka elektronisen liitäntälaitteen kytkentä on ohitettava, jotta siihen voidaan kytkeä LED-loisteputki turvallisesti.
On myös hyvä tarkistaa valaisimen lampunpitimet, jotka ovat 90% tämäntyyppisissä tapauksissa jo olleet käytössä kymmeniätuhansia tunteja.
Muoviset lampunpitimet saattavat olla heikentyneet taikka rikkoutuneet lämmön vaikutuksesta.
Led-loisteputket painavat myös enemmän kuin perinteinen loisteputki, joten lampunpitimien hyväksytty kuormitus ylittynee.

Valaisimiin tehtävät muutokset saa tehdä vain valtuutettu sähköasentaja.

Valaisinrunko on suunniteltu ja hyväksytty loisteputkella käytettäväksi.
Jos valaisimeen tehdään sähköisiä muutoksia, on se hyväksyttävä ja mittautettava uudelleen.

Suurin vaara piilee sen jälkeen, kun halutaan muuttaakin valaisin takaisin alkuperäiseen muotoonsa, eikä muisteta, että siellä ei olekaan enää liitäntälaitetta kiinni, vaan asennetaan loisteputki paikalleen.
Syntyy rumaa jälkeä kun loisteputki räjähtää.
Tästä johtuen väärinkytkennän vaara on suuri ja josta mm: SGS Fimko (puolueeton testauslaboratorio) ja TUKES (markkinavalvontaviranomainen) ovat varoittaneet.

Easy Led Oy ei ole maahantuonut eikä valmistuttanut LED-loisteputkia.
Easy Led Oy ei suosittele kyseisiä valonlähteitä käytettäväksi nykyisessä muodossa.

Mainitun valaisimen datalehdessä mainitaan yksittäisten LEDien avauskulmaksi 150 astetta ja datalehdessä julkaistu säteilykyvio olisi ihan yhteneväinen sen kanssa, että LEDit on asennettu pystysuorassa asennossa olevan sylinterin ympärille, jolloin säteilymaksimi on horisontaalitason molemmilla puolilla ja minimit suoraan ylhäällä ja suoraan alhaalla.

Se mikä tuossa kuviossa ihmetyttää, että suoraan alaspäin on noinkin voimakas säteily. Suoraan valaisimen alla on pylväsputki ja kuvasta päätellen varsin iso musta tuki, jolloin suoraan alaspäin pitäisi olla täydellinen nollakohta, ellei himmeä kupu sirottaisi hieman valoa myös suoraan alaspäin.

Tuosta valojakokäyrästä saisi siedettävän laittamalla kuvun sisään vaakasuoran heijastimen LEDisylinterin päälle ja tarvittaessa heijastimessa voisi olla pieniä reikiä kuvun yläpuolen “tunnelmavalaistusta” varten. Vielä parempi olisi käyttää kartiomuotoista sisäistä heijastinta rajoittamaan pääasiallinen kirkkaus horisontaalitason alapuolelle, siten pienentäen häikäisyvaaraa kauempaa katsottaessa.

Ilman tuollaista sisäistä heijastinta puheet 5 % yläpuolelle ja 95 % alapuolelle menevästä valojaosta ei kuulosta kovin uskottavilta, mutta silloin julkaistu valojakokäyrä ei kuvaa tuotteen todellisia ominaisuuksia.

Minkä tai kenen kanssa mun pitäs verkostoitua? Ja minkä takia?

Pelkkä ylä- ja alavalon suhde ei takaa optimaalista valonjakoa. Jos halutaan laajalle ulottuva ja tasainen valaistus, pitäisi tällaisissakin valaisimissa valonjaossa olla “katuvalomaisuutta” eli 60 – 70 asteen kulmaan selvästi enemmän valoa kuin pylvään juurelle. Tosin harvoissa perinteisissäkään puistovalaisimissa valonjako näin optimaalinen on mutta valaistustulos voi käytännössä silti olla ihan OK. Lisäksi häikäisyasiat on huomioitava. Joka tapauksessa pointtini on, että valonjakokäyrät ovat avainasemassa kun halutaan käyttää lamppujen valo tehokkaasti hyödyksi.

Jussi: Valaisindirektiivejä ei kai ole vielä tehty, ne ovat eri kuin lamppudirektiivi. Tosin en ole itse mikään paras asiantuntija näissä tulevissa direktiiveissä enkä tiedä varmaksi mitä kaikia direktiivejä on tulossa. Mutta ainakin kotivalaisimille on tulossa direktiivi, aika näyttää kielletäänkö sitten kaikenlaiset hyötysuhteeltaan surkeat sisustusihmeet Direktiiveissä voidaan asettaa vaatimuksia optiselle kokonaishyötysuhteelle ja rajoituksia vaakatason yläpuolelle menevälle valolle. Tällainen rajoitus kieltäisi perinteisten pallovalaisimien myynnin (joissa jopa yli puolet valosta menee vaakatason yläpuolelle).

Vaikka ylävalo rajattaisiinkin pois, se ei takaa hyvää alapuolista hyötysuhdetta. Esimerkiksi suositussa PHILIPSin Kokkola-valaisimessa valoa menee ylös vain 6 % mutta alas silti vain 35 %. Eli 59 % lampun tuottamasta valosta jää valaisimen sisälle. Katuvalaisinoptiikoilla päästään 65 – 85 % alapuolisiin hyötysuhteisiin (siis perinteisillä lampuilla).

Tästä voi sivulta 142 lukea jotain juttua valonjaosta:
http://www.eup4light.net/assets/pdffiles/Final/VITOEuPStreetLightingFinal.pdf

No ekaa kommentointia ei hyväksytty täällä joten siistin hieman jos menisi nyt läpi.

BOLL Valaisimen valo ei ohjaudu ylöspäin vaan 95% valosta menee alas 5% valosta heijastuu kupu materiaalin takia ylös näyttäen niin että valo olisi tehty samalla tavalla kuin perinteinen.
Voin laittaa teille kuvat jossa todistan että näin asia todellakin on. Ja valonjaoltaan se on juuri niin järkevä kuin voi olla, jos herrat uskaltavat ottaa yhteyttä minuun. Tiedätte kyllä mistä löydätte minut.

Jussi ??? “Joskus se into menee kaiken muun edelle. Joskus taas huonosti toimivien ratkaisujen valmistamista sanotaan tuotekehitykseksi, mutta on hölmöä koittaa keksiä neliskanttista pyörää, kun tiedetään että nykyinen toimii parhaiten.” ja “Itse näen tuossa valaisimessa vakavempiakin puutteita, mutta en ala neuvomaan, koska neuvojani ei ole ennenkään kuunneltu.” Piipittäminen on turhaa jos ei uskalla tulla kaapista ulos ja verkostoitua.

Mika Nummenpalo
Easy Led Oy

Itse näen tuossa valaisimessa vakavempiakin puutteita, mutta en ala neuvomaan, koska neuvojani ei ole ennenkään kuunneltu.

Miten muuten tuo EuP lopettaisi valmistuksen? Onko direktiivissä jokin minimi lm/w mikä pitää löytyä. En ole tuommosta lukemaa löytänyt. Pelkkä maininta vaan että valaisimen pitää olla hyvä. Direktiivi sinällään on mielenkiintoinen.Sen perusteella poistuvat kaupoista likipitäen kaikki tällä hetkellä myytävät LED-lamput. Moni halogeenit korvaava LED-lamppu tuottaa OIKEASTI valovirtaa n.10lm/w. Vaaditaanko jotakin testejä lampuille ennenkuin niitä saa myydä? Nojoo…vähän meni aiheesta sivuun…