Viimeinen valtuustoaloitteeni
Viimeisen valtuustoaloitteeni Jyväskylässä tein entiselle kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettujen erorahojen peri- misestä takaisin.
Ne on laittomasti miehelle maksettu. Ne pitää periä takaisin. Tämä ei voi jatkua näin.
Jouni Vauhkosen valtuustoaloite Pekka Kettuselle
laittomasti maksettujen erorahojen perimisestä takaisin
Valtuustoaloitteena kaupunginhallituksen 28.7.2008 tekemään päätökseen (Dnro 1979/03) haluan tuoda esiin seuraavat oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät näkökohdat:
Korkein hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginhallituksen 2004 tekemän päätöksen, jonka perusteella hallitus maksoi tehtävästään irtisanoutuneelle kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle
200 000 euron erorahan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei rahan maksamiselle löydy laillista perustetta ja ”hallitus on siten korvauksen päättäessään käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja on siten ylittänyt toimivaltansa”.
Hallinto-oikeus puolestaan kumosi kaupunginvaltuuston 15.1.2007 tekemän päätöksen siitä, ettei kaupunki peri takaisin entiselle kaupunginjohtajalle Pekka Kettuselle maksettua erorahaa. Myös valtuusto on täten käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin sitä on ollut käytettävissä ja päätös on siten ollut toimivallan ylitys.
Näin kaupunginhallituksella on kaksi oikeuden tekemää päätöstä, joiden perusteella laittomasti maksetun rahan periminen voidaan panna vireille:
- oikeuden päätös siitä, että kaupunginhallituksella ei ollut toimivaltaa maksaa erorahaa
- oikeuden päätös siitä, että kaupunginvaltuustolla ei ole toimivaltaa jättää laittomasti maksettua rahaa perimättä.
Tällä perusteella kaupunginhallituksella näyttäisi olevan vahvat perusteet panna vireille laittomasti maksettujen rahojen perintä takaisin. Kettusen voidaan katsoa saaneen perusteetonta etua, koska rahojen maksaminen on perustunut toimivallan ylitykseen.
Kaupunginhallitus on kuitenkin päättänyt valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja perustellut valitustaan yksityisoikeudellisella sopimusten sitovuuden periaatteella pacta sunt servanda. Julkisen vallan käyttö perustuu kuitenkin perustuslain 2 §:n oikeusvaltioperiaatteeseen, jossa viranomaisten, esimerkiksi kaupunginvaltuustojen ja -hallitusten toimivaltaa rajoittavat eduskunnan säätämät lait. Nämä lait ovat muotoutuneet pitkän julkisen hallinnon kehitysprosessin myötä, jolloin on muun muassa luovuttu julkisten varojen mielivaltaisesta jakamisesta yksityishenkilöille näiden keskinäisten, lain rajat ylittävien sopimusten perusteella. Hallinto-oikeus on viitannut päätöksessään hallintolain 6 §:ään, jonka mukaan ”viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin”. Jyväskylän kaupunginhallitus ja entinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen eivät siis hallinto-oikeuden mukaan muodosta mitään yleisestä oikeusvaltioperiaatteesta erillistä saareketta, jotka voisivat sopia keskenään toimivallan ylittävistä toimista.
Kaupunginhallituksen mukaan sillä ei myöskään ole Kettuselta velvoiteoikeudellista saatavaa. Velvoiteoikeudellinen saatava, johon hallitus vastauksessaan viittaa, muodostuu vasta kun perintä on pantu vireille. Saatavan puuttuminen johtuu siis hallituksen omista laiminlyönneistä. Mikäli kaupunginhallitus katsoo, ettei sillä ole edellytyksiä panna perintää vireille, niin tämän valtuustoaloitteen perusteella perinnän voidaan tulkita tulleen vireille – vaatimuksena palauttaa oikeudeton tila laillisille raiteilleen.
Hallitus on myös viivytellyt perinnän saattamista vireille ja tuonut kaupunginvaltuustoon esityksen, jonka perusteella myös valtuusto on ylittänyt toimivaltansa. Tämä on vastoin hallintolain 23 §, jonka mukaan on asiat käsiteltävä ”ilman aiheetonta viivytystä”. Pyydän kaupunginhallitusta huomiomaan, että mikäli hallitus ja valmistelijat lyövät jatkuvasti laimin tai viivyttelevät perinnän aloittamista, nousevat kysymykseksi rikoslain 40. luvun pykälät virkavelvollisuuksien laiminlyömisestä.
Kaupunginhallitus tulkitsee, että sillä on voimassaoleva sopimus Kettusen kanssa: ”Jotta kaupungilla olisi oikeus erorahojen takaisinperintään, tulisi asiassa olla lainvoimainen tuomio siitä, että sopimus erorahasta olisi pätemätön. Tällä hetkellä kaupungin ja Kettusen välillä on oikeudellisesti pätevä ja sitova sopimus, jonka voimassaoloa saati pätevyyttä osapuolet eivät ole kyseenalaistaneet. Sopimukseen perustuneen suorituksen takaisin vaatimiselle ei ole olemassa mitään oikeudellista perustetta.”
Se, että kaupunginhallitus ei ole pannut vireille rahojen perimistä takaisin, on johtanut siihen, että sopimusta ei ole kyseenalaistettu. Lainvoimainen tuomio sopimuksen pätemättömyydestä voi nimittäin syntyä ainoastaan sen jälkeen, kun perintä on pantu vireille, Kettunen on riitauttanut perinnän ja asia on ratkaistu vähintään käräjäoikeudessa. Toisin sanoen ”lainvoimaisen tuomion puuttuminen” johtuu kaupunginhallituksen omasta laiminlyönnistä. Se ei ole pannut vireille ilman laillista perustetta maksettujen rahojen perintää takaisin. Ilman perinnän aloittamista ei voida myöskään tietää meneekö asia edes käräjäoikeuteen ja tuleeko ”lainvoimainen tuomio” vai palauttaako Kettunen laittomasti saamansa rahat.
Kaupunginhallituksen mielestä ”kaupunki ei lähtökohtaisesti voi vedota omassa sisäisessä päätöksenteossa tapahtuneisiin virheisiin (kuten toimivallan ylittäminen) mikäli sopijakumppani on ollut vilpittömässä mielessä”. Perustelu sopijakumppanin toimimisesta bona fide on kuitenkin lähes mahdotonta perustella käräjäoikeudessa: sopimustahan muutettiin 19.1.2004 nimenomaan sopimuksen voimassaoloehdon kannalta sopimuskumppanin aloitteesta ja kaupungin kannalta epäedulliseen suuntaan. Tällä perusteella pikemminkin kaupunginhallitus on toiminut bona fide, ei sopijakumppani. Tältäkin osin kaupunginhallituksen perustelu on oikeudellisesti kestämätön.
On varsin yleinen käytäntö jopa alle 200 000 euron summissa, että ilman laillista perustetta maksetut summat aletaan periä takaisin. Useimmissa kaupungeissa perimiseen ryhdytään hyvän hallintotavan mukaisesti viivyttelemättä.
Esittämillään lukuisilla perusteilla kaupunginhallitus pyrkii poliittisin perustein välttämään laittomasti maksettujen rahojen perimistä takaisin venyttämällä sopimusoikeuden tulkintaa ad absurdum ja pitää yllä laitonta tilannetta, joka on aiheutunut oikeus- valtioperiaatteen rikkomisesta.
Haluan vielä alleviivata, että toimettomuus asiassa johtaa nykyisen kaupunginhallituksen ristiriitaan rikosoikeuden 40. luvun virkavelvollisuuksia koskevien pykälien kanssa. Oikeusharkinnassaan hallitus ei ole pohtinut tätä näkökohtaa.
Näillä perusteilla esitän, että kaupunginhallitus kumoaa päätöksensä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisesta ja alkaa periä Pekka Kettuselle ilman laillista perustetta maksettuja erorahoja.
Jyväskylässä 24.8.2008
Jouni Vauhkonen
kaupunginvaltuutettu, vihreät
