(Julkaistu Keskisuomalaisessa 25.6.2010)

Lähikirjastojen, hyvän kouluopetuksen laadun ja vanhustenhuollon säilyttäminen edellyttää verojen korotuksia tulevalla vaalikaudella.

Eduskuntavaaleissa on syytä käydä keskustelu siitä, miten tämä maa ja erityisesti sen heikoimmassa asemassa olevat nostetaan taantumasta. Yksi keino nousuun on verotuksen uudistaminen.

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän jättämä väliraportti näyttää yhtä suuntaa verokeskustelulle. Työryhmä esittää yritys- ja pääomaverotuksen uudistamista, valtion tuloverotuksen keventämistä ja välillisen verotuksen kiristämistä. Tähtäimessä on aivan oikein siirtää painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.

Työryhmä esitti tuloverotuksen keventämistä kahdella miljardilla eurolla. Sopii kysyä, onko näin iso alennus perusteltu, kun samaan aikaan julkisen talouden alijäämä on saatava kuriin. Veroja tulee pikemminkin maltillisesti korottaa.

Kevennyksiä voi perustella ainoastaan, jos niiden voidaan osoittaa parantavan työllisyyttä ja tuovan verotuloja valtiolle ja kunnille.

Pienituloisille suunnatut veronkevennykset tuottaisivat juuri näitä vaikutuksia ja vähentävät lisäksi köyhyyttä. Raportissakin todetaan suomalaisiin tutkimuksiin vedoten, että “verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksiin reagoivat herkimmin lähellä eläkeikää olevat, pienten lasten äidit, matalapalkkaiset ja opiskelijat”.

Väliraportti esittää myös yritys- ja pääomaverotuksen uudistamista. Yhteisöveroa esitetään alennettavaksi alentamista 22 prosenttiin, pääomaveroa korotettavaksi ja listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapautta poistettavaksi ja korvaamista osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella.

Esityksen rakenne on oikean suuntainen, mutta kokonaisuuden pitäisi tuoda valtion kassaan enemmän rahaa kuin viedä sieltä. Yhteisöveron alentaminen 22 prosenttiin tarkoittaisi, että Suomi lähtisi aggressiiviseen kansainväliseen verokilpailuun.

Yhteisöveroa on työllisyyden parantamiseksi syytä maltillisesti keventää, jos ja kun pääomaveroa nostetaan. Kansainvälisen verokilpailun lopussa voi laskea vain häviäjiä. Siihen ei pidä ryhtyä.

Arvioitaessa Hetemäen raporttia on syytä muistaa, että sen toinen osa on tulossa vuodenvaihteessa. Lähtökohdissa on oikeansuuntaisia ajatuksia, mutta valtion tulopuolelta puuttuu vielä paljon rahaa.

Välillisen verotuksen nosto iskee voimakkaasti perusetuuksilla eläviin. Tärkeintä on verotuksen uudistamisessa pitää huolta, että taantumasta noustaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Perusetuuksien noston täytyy liittyä verouudistukseen.

Kirjoitettu 26.7.2010 8:23 ja merkitty kuuluvaksi kategorioihin Valtakunnalliset. Voit seurata kommentteja tähän kirjoitukseen syötteestä RSS 2.0. Kommentointi ja viittauksen ilmoittaminen ovat hetkellä suljettuna.