Veeran tuhoja tarkastelemassa
Pistäydyin viikonloppuna kotipuolessa Suonenjoella. Vanhempieni luona Veera- ja Asta-myrskyt olivat kaadelleet metsässä muutamia puita, mutta jopa sähkökatkot olivat jääneet jokakesäistä lyhyemmiksi, pariin tuntiin.
Veera oli riehunut rajusti Rautalammin ja Suonenjoen rajoilla, Nokisen- koskella ja Säynätsalmen sillan ympäristössä.
Asta-myrskyn aikaan oli itsekin vielä lomilla kesäpaikassamme Saikarilla. Kahden aikaan yöllä salamaa tuli sekunnin välein. Heräsin siihen, että koiramme tuppautui viereen, eikä lähtenyt sängystä ennenkuin viimeinen jyräys oli sen mielestä turvallisen kaukana.
Sähköt olivat tuolloin poikki miltei vuorokauden. Pääsin alkukantaisiin tunnelmiin, kun ruoka piti laittaa pihan puugrillissä. Rautalammilla kaupan kylmätiskit ammottivat tyhjyyttään – lämmenneet ruuat oli kuskattu pois.
Veera avarsi
kioskin näkymät
Kävin pyörällä tarkastelemassa Veeran tuhot Nokisenkoskella ja Säynät- salmessa. Kaikkein hurjannäköistä maisemaa löytyi Nokisenkosken kioskin ympäristöstä.
Kioskinpitäjät kertoivat, kuinka valtava tuuli oli pyyhkäissyt puita nurin niin nopeasti, ettei kukaan ennättänyt edes pelätä. Sade oli lentänyt vaakasuoraan.
Puiden kaatuminen oli huomattu ihmeteltäessä, että miksi tuli niin valoisaa. Palokunta oli kuuden miehen voimin raivannut Nokisen sillan- korvan tukkeutunutta maantietä kuuden miehen voimin puoli tuntia.
Myrsky oli kuulemma viskellyt mökkiläisten veneitä rannalta metsän- puolelle ja kääntänyt samalla ne talviteloille. Kesäpaikkamme oli säästynyt tuhoilta täysin, vaikka pihapuut näyttivät pöllämystyneitä.
Aamu-uinnit
Kesälomalaisen ilmoja ei ole voinut myrskyjä lukuunottamatta moittia. Useamman viikon ajan kävin naamanpesun sijasta aamu-uinnilla Iisve- dessä.
Uimataito koheni tuntuvasti. Kävin pulikoimassa 5-10 kymmenen kertaa päivässä. Tavallisesti uimareissut ovat rajoittuneet pariin kertaan kesässä.
Tämä on ollut todella hyvää lepoa. Nyt alkaa vilkas poliittinen vuosi.
