Hei, Kyproshan johtaa unionia

Julkaistu Keskisuomalaisessa 5.9.2012.

Kypros aloitti heinäkuussa EU:n puheenjohtajana miltei huomaamatta. Rooli on säilynyt matalana.

Tilanne olisi voinut muotoutua toisenlaiseksi, sillä Turkki suhtautui aluksi Kyproksen puheenjohtajuuteen hyvin kriittisesti. Euroopan parlamentin keskusteluissa Turkin asennetta kutsuttiin termillä ”silly” eli typerä. Turkkihan miehittää edelleen saarivaltion turkkilaista pohjoisosaa, kolmannesta koko EU:n jäsenmaasta.

Myös Iso-Britannia miehittää noin kolmea prosenttia Kyproksen maaperästä. Joku voisi kysyä, että miksi ihmeessä? Viime päivien uutisten mukaan Ison-Britannian tukikohdista välitetään ainakin tiedustelutietoa Syyrian oppositiolle.

Moninaisille arvovaltakiistoille olisi siis Kyproksella erinomaiset edellytykset. On suorastaan pieni ihme, ettei niitä ole ilmaantunut. Siihen on syynsä.

Syyrian sisällissota on vienyt Turkin huomion tyystin, eikä vanhan perivihollisen Kreikan kanssa ole ehditty sapeleita kalistella edes Kyproksen takia. Famagustan puolesta tosin kampanjoitiin Brysselissä kovasti ennen puheenjohtajuutta, mutta Turkkia ei haluttu provosoida. Talouskriisi on taas suunnannut EU-johtajien katseet tyystin muihin maihin kuin pieneen puheenjohtajaan.

Kypros antoi oman ikävän panoksensa talouskriisiin. Sen pankit ovat kuralla ainakin parin miljardin edestä, koska ne lainasivat paljon Kreikkaan.

Kyproksen saama vähäinen huomio kuvastaa hyvin puheenjohtajamaan menetettyä asemaa. EU:n pysyvä puheenjohtaja eli presidentti vei osan puheenjohtajan näkyvyydestä. Vielä suurempi merkitys on hieman yli vuoden toimineella EU:n ulkosuhdehallinnolla (EEAS), jonka johtaja Cathrine Ashton näkyy ja kuuluu jopa enemmän kuin presidentti Herman van Rompuy.

Puheenjohtajamaa on enää sisäasioiden johtaja. Se ei ole vähän, sillä 500 miljoonan ihmisen asiat tuppaavat olemaan isoja, esimerkiksi talouskriisi.

Pieni maa ei vain saa puheenjohtajana huomiota, ellei joku kriisi auta. Tiedetään hyvin, että edellinen puheenjohtaja Tanska saattelee Kyprosta. Vaikka resurssit eivät riitä hoitamaan kaikkia tehtäviä, niin symbolisesti puheenjohtajuus on tietysti tärkeä jokaiselle maalle.

Kyproksen puheenjohtajakauden asialistalla riittää tavaraa. Talous- ja rahaliittoa pitää syventää muun muassa yhteisen pankkivalvonnan kautta. On luotava talouskuria mutta myös tuotettava kasvutoimia, työpaikkoja ja vakautta.

Välineet EU:n talouden vakauttamiselle alkavat olla kasassa. Keskeisin niistä jäi Suomessa lähes huomaamatta vuosi sitten kesällä, kun huomio keskittyi Kataisen kuuden puolueen hallituksen eli ”six packin” muodostamiseen.

Samalla ”six pack” -nimellä kulkee myös kuuden lainsäädäntötoimen paketti, joka antoi EU:lle jo siis yli vuosi sitten laajan valikoiman keinoja puuttua huonoon jäsenmaiden huonoon taloudenpitoon. Sitä täydentää tämän kesän alussa Euroopan parlamentissa hyväksytty kahden lain paketti ”two pack”.

Lainsäädännön perusteella markkinoiden olisi pitänyt alkaa vakautua jo vuosi sitten kesällä. Odotukset Euroopan keskuspankin roolista ovat kasvaneet suhteettomiksi, kun käytännön talouteen vaikuttavat päätökset on jo käytännössä tehty. Eivätkö markkinat tunne unionin toimia?

Talouskasvun kannalta aivan oleellista on tuleva EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) taso. Jäsenmailla pätäkkä ei juuri nyt riitä uuden avausten tekemiseen. Siksi olisi suunnattoman tärkeää pitää EU:n aloitekyky eli rahoituksen taso edes suunnilleen nykytasolla.

Markkinavoimien ja muidenkin olisi syytä keskittyä pitämään silmällä, mitä tapahtuu kirjainyhdistelmän MFF ympärillä. Keskeiset ratkaisut tehdään Kyproksen kaudella, vaikka päätökset siirtynevät ensi vuodelle.

Kommentointi on tällä hetkellä suljettuna.