Pehmeät arvot – kovat tavoitteet

1. Ydinvoima pois tulevasta energiapolitiikasta. Parempia energiamuotoja löytyy runsaasti: uusiutuva energia, energian säästö ja energiatehokkuus. Ja talvella tosiaan tulee! Tutkittu juttu.

2. Puurakentamisesta Suomen kilpailuvaltti. Ruotsissa rakennetaan puukerrostaloja kahdeksaan kerrokseen – meillä ei juuri mitään.

Pienillä panostuksilla saadaan iso muutos: koulutuksella, arkki- tehtuurikilpailuilla, puurakentamisen velvoitteilla.

3. Yliopistoille on annettava työrauha. Muutoksia on tehty aivan liikaa.

4. Tehdään työelämästä parempi rennommalla meiningillä. Pomot johtajakoulutukseen.

5. Suunnataan veronalennukset pienipalkkaisille. Tarvitsemme paljon palvelualojen ihmisiä hoitamaan ikääntyneitä. Matalapalkkaisia palve-lualoja on vaikea suosia muuten.

6. Kirkkaat kalavedet takaisin! Laitetaan turpeen saastutukselle vero, jolla korjataan ja korvataan turpeen pilaamat rannat ja kalavedet.

7. Aletaan suosia uusiutuvaa energiaa. Se tuo työtä Moventakselle, rahaa maakunnan metsänomistajille ja vientimahdollisuudet ovat valtavia.

8. Pidetään huolta ikäihmisistä. Omat vanhempanikin ovat jo ikääntyneitä ja eläkeläisten määrä kasvaa vauhdilla.

9. Opintotuki tulee sitoa indeksiin.

Vähemmälle huomiolle jäi 12 kohdan tavoitelistauksemme, jonka allekirjoitan lämpimästi. Näistä onkin jo ollut paljon puhetta kävelykadulla ja muissa vaalitilaisuuksissa.

Vihreiden 12 kohdan tavoitelista seuraaville vuosille:

1. Uusi Suomi on avoin, suvaitsevainen ja eurooppalainen maa.

Jounin kommentti: En halua tästä maasta mitään takapersulaa. Haluan, että maahanmuuttaja- ja homokaverini ja jopa Päivi Räsänen voivat hengittää vapaasti.

EU:sta on se hyöty, ettei tarvitse torrakkokädessä olla sotimassa. Poliittinen lyhytmuisti unohtaa tämän aivan liian usein.

2. Perustulolla vapautamme ihmiset tekemään töitä, yrittämään ja opiskelemaan.

Jounin kommentti: Kun kaikilla on perustulo, niin ihmiset joutuvat paljon vähemmän nöyryyttäviin kokemuksiin virastoissa. Seuraava askel kohti perustuloa on toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle.

3. Luomme vähäpäästöistä teknologiasta uuden vientivaltin ja säädämme nopeisiin päästövähennyksiin velvoittavan ilmastolain.

Jounin kommentti: Uutta Nokia ei ole näköpiirissä, eikä uutta planeettaa. Päästöjä on vähennettävä ja meidän kannattaa olla eturivissä, jotta voimme myydä muille teknologiaa.

4. Verotuksella kannustamme työntekoon ja yrittämiseen, vähennämme köyhyyttä ja säästämme ympäristöä.

Jounin kommentti: Veronalennukset kannattaa suunnata pientuloisille. Sinne antaisimme 500 miljoonaa. Se auttaa myös saamaan palvelualoille ihmisiä, jotta saamme vanhukset hoidettua.

5. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin ja ajallaan.

Jounin kommentti: Meillä on tähän oma 2,6 miljardin ratapaketti. Sen rahoituksen hoitaisimme kohdentamalla nykyisiä liikennerahoja kohdentamalla, ruuhkamaksuilla ja myymällä valtiolle vähemmän tärkeää omaisuutta.

Tärkein ratakohde Keski-Suomessa on kaksoisraide Jämsän ja Tampereen välillä: siinä on suurin liikenteen pullonkaulua, johon voidaan lyhyellä aikavälillä puuttua helposti.

6. Sidomme opintotuen indeksiin ja turvaamme maksuttoman koulutuksen.

Jounin kommentti: Entisenä opiskelijapoliitikkona ja kahden opiskelijan isänä nämä ovat sydämen asia.

Suomi ei saa tuhlata henkisiä voimavaroja nostamalla köyhien opiskelijoiden koulutuskynnystä lukukausimaksuilla. Opintotuki tulee sitoa indeksiin, vaikka kokoomusopiskelijat sitä kuinka vastus- taisivat.

7. Jaamme vanhempainvapaat niin, että isät voivat hoitaa vauvoja kotona yhtä pitkään kuin äidit.

Jounin kommentti: Minun tavoitteeni on pidentää hoitovapaita edes muutamalla viikolla ensi vaalikauden tiukoissa taloudellisissa oloissa. Kokemuksesta voin sanoa, että lapset ovat kotona yllättävän lyhyen ajan. Elämän suuria rikkauksia on lastenhoito ja sitä voi toteuttaa vain, jos siihen on aikaa.

8. Kehitämme peruskoulua niin, että tietojen lisäksi myös taidot ja viihtyvyys ovat huippuluokkaa.

Jounin kommentti: Uskontoa opetaan koulussa enemmän kuin historiaa. Uskonnosta voisi niistä muutaman tunnin puhetaidon ja nykyajan teknisten taitojen opetukselle.

9. Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa niin ruumiin kuin mielen sairauksiin.

Jounin kommentti: Tarvitsemme matalan kynnyksen paikkoja mielen- terveyden ongelmien hoitoon ja päihdepalveluihin. Tarvitsemme lisää auttavia käsiä hoitamaan sairaita. Parasta hoitoa on kuitenkin sairauksien ehkäiseminen ennalta.

10. Toteutamme tasa-arvoisen avioliittolain, jotta homotkin voivat mennä naimisiin.

Jounin kommentti: Samat oikeudet kaikille!

11. Lopetamme turkistarhauksen ja tiukennamme eläin- suojelulakia.

Jounin kommentti: On ällistyttävää, kuinka jatkuvasti paljastuu isoja väärinkäytöksiä turkistarhoilla. Tulemme aivan hyvin toimeen ilman turkistarhausta.

12. Puhdistamme Itämeren ja järvet, suojelemme arvokkaat suot ja metsät.

Jounin kommentti: Olen järjestänyt muutaman vaalitilaisuuden, joissa on keskusteltu turpeen haitoista Keski-Suomen vesille. Kirkkaat kalavedet takaisin!

Ehdotan turveveroa, jonka avulla kerättäisiin varoja ja haitat korvattaisiin kalastuskunnille ja rantatonttien omistajille.

Monet lajit ja luontotyypit uhkaavat hävitä. Useimmat niistä sijoittuvat metsiin, joita täytyy suojella nykyistä enemmän. Tämä ei tarkoita, ettei Vihreitä timantteja voitaisi tuottaa metsistämme.

Lisää tästä teemasta löydät metsälinjauksistamme, joita olin luomassa työryhmän sihteerinä.

Japanin ydinturma osoittaa, että vaikka ydinvoimaloiden riskit toteutuvat harvoin, ne eivät ole kadonneet. Toteutuessaan ne voivat olla valtavia.

Ydinvoima koskettaa myös keskisuomalaisia suuresti. Keskisuomalaisia edustava Mauri Pekkarinen sanoi vuosikymmeniä vastustavansa ydinvoimaa, mutta kertoi sen viime kesänä tsoukkailuksi. Hän esitteli kahden uuden uuden ydinvoimalan luvat eduskunnalle, joka valittavasti ne myönsi.

Tulevalla vaalikaudella on valittava aivan toinen suunta. Itse tavoittelen sellaista uutta Suomea, joka tähtää uusiutuvan energian lisäämiseen ja alkaa toteuttaa määrätietoisia toimia moniongelmaisesta ydinvoimasta luopumiseksi.

Kaksi vahvasti keskisuomalaisten omistamaa taloudellista yhteisöä on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa: Osuuskauppa Keskimaa ja Jyväskylän Energia Oy.

Meidän asiakasomistajien tulee nyt vaatia irrottautumista Fennovoiman hankkeesta. Esimerkiksi HOK-Elanto ei halunnut lähteä riskienergiaan mukaan. Keskimaan on syytä lähteä samalle tielle.

Jyväskylän asukkaista monikaan tuskin haluaa omistaa ydinvoimaa. Jyväskylän Energian kautta jokainen jyväskyläläinen omistaa.

JE:n pitää luopua myöskin osuudestaan Fennovoimassa. Emme tarvitse ydinvoiman riskejä Keski-Suomeen asti.

Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiansäästön avulla voimme jo hyvin hoitaa energian saannin paljon pienemmillä riskeillä. Eikä tarvitse säilöä jätteitä tuhansia vuosia.

Tarja Cronberg ja minä keskustelimme paremmasta työelämästä.

Työelämää käsittelevä vaalitilaisuuteni sai Jyväskylässä mukavasti yleisöä. Café Vocaan ei olisi juuri enempää mahtunutkaan. Entinen pomoni Tarja Cronberg on todella karismaattinen tyyppi ja saimme hyvän keskustelun aikaan.

Paikalle oli tullut varsinkin erilaisia pätkätöiden tekijöitä, joiden mutkikkaisiin tilanteeseen Vihreiden esittämä perustulo olisi hyvä perälauta. Väkeä kiinnosti myös Tanskan sosiaaliturvajärjestelmä.

Tarjan perhe asuu Tanskassa, josta hän oli Jyväskyläänkin tullut. Tanskassa on paljon pienyrityksiä ja joustavat työmarkkinat ja samalla hyvä sosiaaliturva. Työttömäksi joutuminen ei ole samanlainen pieni katastrofi kuin Suomessa vaan uutta työtä löytyy.

Kävimme läpi myös maahanmuuttajien tilanteita. Kielikoulutusta olisi todella tarpeen lisätä. Se auttaisi monen maahanmuuttajan työllistymiseen. Tarja kertoi, että työkykymittauksissa maahanmuuttajat pärjäävät paremmin kuin kotimaiset työttömät.

Olin aikonut pitää palopuheen, jossa olisi käyty läpi viisi toimenpidettä, joilla työelämä paranisi. Vihreiden uuden työn mallilla tähdätään täystyöllisyyteen kasvattamalla niin työvoiman tarjontaa kuin sen kysyntää.

Uuden työn mallin viisi toimenpidettä ovat:
1) Perustulo
2) Yrittämiseen rohkaiseminen
3) Yhteiskunnalliset yritykset
4) Tasa-arvoisempi työelämä
5) Työhyvinvoinnin lisääminen

Nämäpä tuli jouhevasti keskusteltua läpi ihan muutenkin.

Vuosi elämästä

Pitkästä aikaa ennätin elokuviin sunnuntaina. “Vuosi elämästä” yllätti positiivisesti.

Se kuvaa ihmiselämän tyhjyyttä jännästi yhtä aikaa vähän samaan tyyliin kuin Woody Allenin kuvat ja Aki Kaurismäki. Joku sosiologi voisi sanoa, että tässä atomisoituneet yksilöt näytetään koko komeudessaan ja heikkouksineen.

Tavallaan kuva oli samaan aikaan erittäin kylmä ja julma, mutta lämminhenkinen. Vähän niin kuin vuosi kenen tahansa elämästä.

Reissussa

Kirjoitan tätäkin yöllä junassa, joka on yllätys-yllätys myöhässä. Perjantaina lähdin Iisalmeen valtuuskunnan kokoukseen tunnin myöhässä olevalla junalla.

Nyt palaan Tikkurilaan myös miltei tunnin myöhässä.

Pohdimme entisen pomoni ex-työministeri Tarja Cronbergin kanssa työelämää. Miten jaksamme paremmin töissä? Miten saamme työelämästä rennomman ja reilumman?

Lämpimästi tervetuloa! Kahvitarjoilu.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen nosti mielipidekirjoituksessaan joulun alla (Ksml 24.12.) esiin ansioitaan uusiutuvan energian edistämisessä. Ansiot ovatkin mittavia.

Muistakaamme Pekkarisen saavutuksia myös uusiutumattoman energian edistämisessä. Nekään eivät ole vähäisiä:

Vuosikymmeniä Pekkarinen kertoi vastustavansa ydinvoimaa. Vastuullisena ministerinä hän kuitenkin esitteli hallituksessa ja vei läpi eduskunnassa luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Harva yksittäinen ihminen on edistänyt länsimaissa vuosikymmeniin ydinjätteiden syntyä yhtä merkittävästi.

Uupumattomasti Pekkarinen on työskennellyt turpeen tukiaisten ja veroetujen puolesta. Moni ei liene onnistunut edistämään Suomessa ilmastonmuutosta ja vesien pilaamista yhtä mittavasti.

Viime eduskuntavaalien alla Pekkarinen osti biokaasuauton ja käytti sitä näyttävästi. Pian vaalien jälkeen hän myi auton. Pienellä eleellä ministeri tuki merkittävästi symbolisesti öljyteollisuutta.

On erinomaista, että Pekkarinen on jälleen uusiutuvan energian asialla, edes vaalien alla.

JOUNI VAUHKONEN
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Jyväskylä/Vantaa

Länsimaiden talouksien on ennakoitu muuttuvan yhä enemmän palvelujen varassa toimiviksi. On aika nostaa kunniaan esimerkiksi kiinteistönhoitajat, hoiva-alojen ja siivouksen ammattilaiset, myyjät, keittäjät ja keittiö- apulaiset sekä ravintola- ja hotellipalveluissa työskentelevät. Teistä löytyvät tulevaisuuden talousongelmien ratkaisut.

Huoltosuhteen heikkeneminen ja julkisen talouden alijäämä vaikeuttavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamista.

Ympäristön sietokyky asettaa rajat materiaaliselle kasvulle.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus pakottavat ihmiskunnan käyttämään resurssejaan tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin.

Vähän luonnonvaroja kuluttavat palvelut ratkaisevat kaikkia näitä ongelmia. Palvelut ovat työvaltaisia ja juuri työllisyysasteen nousu auttaa parhaiten hyvinvointivaltion rahoittamisessa.

Jatkossa meidän on hoidettava huomattavasti suurempi ikääntyneiden joukko. Ilman hoitavia ihmisiä eli palveluita se ei onnistu. Palveluista syntyy uusi Suomi.

Palvelualojen suurin ongelma on pienet palkat. Ongelma on vaikeasti korjattavissa, sillä jos palkkoja nostetaan, palveluiden hinnat nousevat. Tällöin palvelut jäävät helposti käyttämättä tai muuttuvat itsepalveluiksi. Palkalla on tultava toimeen, eivätkä palvelualojen palkan- korotusvaatimukset ole olleet kohtuuttomia.

Siivousala on näyttänyt hyvää esimerkkiä. Siivoojat saavat noin 20 prosentin korotuksen pitkäaikaisella palkkakehitysohjelmalla. Samaa mallia on syytä soveltaa muillakin palvelualoilla. Valtio voi tukea palkkakehitystä lähinnä maltillisen verotuksen avulla. Vihreät ehdottavat, että ensi vaalikaudella veroja alennettaisiin nimenomaan palkkahaitarin alapäässä.

Käytännöllinen keino tähän on korottaa verotuksen perusvähennystä ja ansiotulovähennystä. Nämä nostaisivat erinomaisesti juuri palvelualojen työntekijöiden käteenjäävää summaa.

Kasanedustaja Reijo Laitinen (sd.) kritisoi (Ksml 12.9.) vihreiden esitystä asevelvollisuuden kehittämisestä.

Vihreiden ehdotus 75 000-150 000 sotilaan reservistä on torjuttu samoilla vanhoilla väitteillä eri suunnista, mutta näkemyksiä asevelvollisuuden tulevaisuudesta ja kehitystarpeista ei muilta puolueilta juuri saa irti. Kuitenkin asiantuntijapiireissä ymmärretään laajasti, että ensi vaalikaudella puolustusjärjestelmään tehdään välttämättömiä rakenteellisia muutoksia.

Vihreät eivät esitä asevelvollisuuden poistamista vaan siirtymistä valikoivaan asevelvollisuuteen, eivät myöskään esitä arvontaa ainoana vaihtoehtona, mikäli vapaaehtoisia ei saada tarpeeksi. Toinen tapa lisätä asepalveluksen valikoivuutta on erilaisten tehtävien palvelus- kelpoisuusluokitusten tarkentaminen siten, että niiden perusteella voitaisiin valita pienempi joukko koulutettavia vuosittain.

Demokratiassa isoista muutoksista on hyvä tuoda erilaisia näkökulmia etukäteen esiin. Vihreillä on nyt esittää kriittisen tarkastelun alaiseksi oma malli, joka tarjoaa asevelvollisuudelle mahdollisuuden kehittyä vastaamaan paremmin tämän päivän uhkakuvia ja sodankäynnin muutoksia.

Laitinen kysyy, miksi pitäisi muuttaa järjestelmä, joka on toiminut tähän asti hyvin? Vilkaisu asevoimien kehitykseen maailmalla auttaa vastauksessa. Sotatekninen kehitys on kulkenut pois laajoista massa-armeijoista kohti pienempiä ja paremmin varusteltuja joukkoja. Euroopassa laaja miesten yleinen asevelvollisuus on Suomen lisäksi vain Kyproksella ja Kreikassa.

Laitinen kirjoittaa: “Eikä ole pahitteeksi, että sotilaallisten taitojen sivutuotteena fyysinen kunto kohenee ja sänky osataan pedata.”

Vihreät lähtevät siitä, että puolustusvoimien tärkein tehtävä ei ole toiminta kuntokeskuksena tai tapakouluttajana vaan niihin tehtäviin keskittyminen, jotka sille on määritelty: puolustuksen järjestäminen, kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen ja muiden viranomaisten tukitehtävät.

Yleisesti hyväksytyt uhkakuvat eivät myöskään näytä edellyttävän, että Suomen tulisi ylläpitää 350 000 miehen armeijaa ja laajaa yleistä asevelvollisuutta. Suomeen ei arvioida kohdistuvan minkäänlaista sotilaallista uhkaa ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia.

Suomi on sitoutunut EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Valikoinnin lisäys ei vie Suomea “Naton syliin”. Vihreät ei kannata Suomen liittymistä Naton jäseneksi, vaan eurooppalaisen ja etenkin pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä puolustuskysymyksissä.

Nykymallin ylläpito museoi puolustusvoimat nopeasti. Vihreät haluavat modernisoida Suomen ja myös puolustusvoimat. Koko Suomea ei puolusteta parhaiten isolla reservillä vaan nopeasti liikkuvilla ja hyvin varustetuilla joukoilla, jotka pystyvät vastaamaan samanlaisten joukkojen asettamaan puolustukselliseen haasteeseen.

JOHANNA SUMUVUORI kansanedustaja (vihr.) Vihreiden turvallisuus- poliittisen työryhmän pj. Helsinki
JOUNI VAUHKONEN Vihreiden turvallisuuspoliittisen työryhmän sihteeri Jyväskylä/Vantaa

Lehti tulee maaseudulle klo 13 tienoilla, joten kaivoin todella hitaiden nettiyhteyksien takaa näköislehden. Toimittaja Johanna Mannila oli nimennyt minut kolumnissaan demariksi! Mahtoivat demarit yllättyä.

Laitoin oikaisun menemään, mutta Mannila oli nostanut aivan oikein tikun nokkaan Helsingin kantakaupungin surkean kierrätystilanteen. Jäte- huollosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, jonka varapuheenjohtajana toimin.

Kantakaupungin aluekeräyspisteiden tilanne on HSY:n hallituksella hyvin tiedossa ja varsinkin Vihreät ovat yrittäneet edistää ratkaisujen löytymistä. Asiasta on keskusteltu useissa nykyisen hallituksen kokouksissa sekä YTV:n aikana että tämän vuoden mittaan HSY:ssä.

Jos asia olisi HSY:n ratkaistavissa, niin kierrätys toimisi myös kantakaupungissakin. Meidän toimivaltamme ei kuitenkaan yllä siihen, että voisimme määrätä kierrätyspisteiden perustamisesta. Ne pitää aina tehdä yhteistyössä Helsingin kaupungin eri virastojen ja tietysti kiinteistöjen kanssa. Lainsäädäntö ja kaupunkikuva asettavat keräyspisteille kovia vaatimuksia ja ihan perustellusti.

Syksyllä keräystilanne kantakaupungissa onneksi hieman paranee. Eiranrantaan on tulossa aluekeräyspiste, jossa on myös metallinkeräys.

Kantakaupungista on kuitenkin vaikea löytää keräyspisteille ja niitä laajemmille Sortti-asemille paikkaa, koska alueen toiminnot on pitkälti vakiintuneet ja asutus tiheää. Väliaikaisenkin aluekeräyspisteen perustaminen on lukemattomien mutkien takana. Vihreät ovat sellaisia tai Sortti-asemia esittäneet kokeiltaviksi esimerkiksi Kyläsaaren ja Jätkäsaaren tilapäisille joutomaille.

Metallinkeräystä on pyritty tehostamaan kiertävien bussien avulla ja niihin tuli runsaasti tänäkin keväänä jätettä. Tätä täytyy pyrkiä lisäämään.

Muita käytännön ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi se, että kiinteistöt ryhtyvät omatoimisesti monipuolistamaan keräystä. Esimerkiksi oma asuinkiinteistöni Vantaan Kukkakedossa on järjestänyt todella kattavan lajittelun metallista, lasista, paperista, pahvista, biojätteistä ja sekajätteistä. Mannilan esittämä sekajätteen veron reipas nosto voisi olla hyvä kannustin tämän toiminnon leviämiseen.

Itse olen heittänyt ilmaan ajatuksen, että katujen varsilta raivattaisiin autoilta tilaa kierrätykselle. Idealle löytyi runsaasti vasta-argumentteja. Uskon, että pidemmällä tähtäimellä käytännöllisiä ratkaisuja ajatuksen toteutumiselle voidaan löytää.

Ampiainen pisti suuhun

Päivän 50 kilometrin pyörälenkki muodostui jännittäväksi. Ampiainen tuppautui neljännen kilometrin kohdalla suuhun, puraisi huulta ja poistui onneksi normaalilla sylkäisyllä.

Kirpaisi pahasti. Aloin jo kysellä kyypakkausta vastaantulevalta vanhemmalta herralta, mutta sitten kipu äkkiä katosi. Päätin jatkaa pyöräilyä Tervoon.

Matkalla suussa ilmeni jännittäviä tuntemuksia. Perillä ostin apteekista varmuuden vuoksi kyypakkauksen, vaikka huulessa näkyi vain pieni naarmu. Vielä kyypakkausta ei ole tarvinnut käyttää, joten taisin selvitä säikähdyksellä.

JJK:n matsissa

Alkuviikosta kävin Jyväskylässä. Ostin kämpille työtuolin ja notkuin kirppareilla. Kävin tukijoukkojen kanssa lounaalla miettimässä vaalikuvioita.

Illalla suuntasin Harjulle katsomaan JJK-Tampere United -jalkapallo-ottelua. Muutaman kerran on löytynyt aiemminkin vapaailta JJK:n ottelun aikaan, joten onnittelin itseäni hyvästä tuurista. Näitä on kiva käydä katsomassa. Helteinen katsomo oli tupaten täynnä.

Erittäin tasainen ottelu päättyi JJK:n tappioon 0-1. Illan merkittävin anti taisi olla, että maalivahti Janne Korhonen palasi joukkueen veräjänvartijaksi.

Väliajalla jututin kahta merkittävää kokoomusvaikuttajaa. Kaupungin- johtaja Markku Anderssoniin helle oli iskenyt niin, että mies punoitti kovasti. Hän ihmetteli keliä: kerrankin myös katsomossa tulee hiki.

Toinen kokoomuslainen tuttu oli entinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen. Erkki tuli tunnetuksi sen kaupunginhallituksen pj:nä, joka myönsi laittomasti kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle 200 000 euron erorahan.

Erkki on entinen hävittäjälentäjä ja kyseinen kaupunginhallitus sai kansalta leikkisän nimityksen “sotilasjuntta”. Kaikki menettelytavat eivät tainneet olla ihan kaikkein kauneimpia. Muistan hyvin valtuuston kokouksen, jossa minua uhkailtiin oikeudenkäynnillä kun rohkenin epäillä erorahojen laillisuutta.

Hyväkuntoinen eläkeläinen oli laihtunut kovasti ja puuhaa ahkerasti Säynätsalon historian parissa. Vaikka poliittisesti olemme kovin kaukana toisistamme, niin tulen Erkin kanssa hyvin juttuun.

Ottelun päätyttyä jututin pitkästä aikaa Aimo Naukkarista. Viime vaaleissa Aimo palasi kunnallispolitiikkaan neljän vuoden tauon jälkeen. Aimo on OKL:n lehtori ja oikea opetusalan kosmopoliitti: hän on toiminut opetusalan kehitysyhteistyötehtävissä olen ollut Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa ja Tansaniassa.

Poislähtiessä moikkasin Mauri Pekkariselle. Hän oli sijoittunut strategisesti hyvin siten, että jokainen poislähtijä taatusti huomasi hänet. Mauri on taitava näyttäytyjä.

Parissa viikossa tuli kerättyjä muistoja kuudessa tilaisuudessa: Jämsän markkinoilla, Viitasaaren Wilma-päivillä, Häyrylänranta Bluesissa Konnevedellä, Korpilahden palvipäivillä, Hankasalmen Kihveli soikoon! -skiffletapahtumassa ja Keuruun markkinoilla.

Energiapolitiikkaa
Jämsän markkinoilla

Jämsän vihreät olivat pystyttäneet telttamme keskeiselle paikalle lähelle liikenneympyrää. Edellisenä päivänä eduskunta oli äänestänyt ydinvoimasta, joten energiapolitiikka oli tietysti keskusteluissa paljon esillä.

Vaikka oltiin paperipaikkakunnalla, niin moni toivoi lisää uusiutuvaa energiaa. Kävimme pitkän keskustelun erään oman tuulivoimalan haluavan maanviljelijän kanssa. Suosittelimme kylän yhteistä voimalaa.

Useampi kansalainen kyseli tuulivoimaloiden vaikutuksista lintuihin. Niiden väitetään tappavan runsaasti lintuja. Ehdokkaamme Ari Jäntti on tehnyt selvityksen tuulivoimaloiden lintuongelmista. Arin mukaan voimaloiden rakentamisesta kannattaa välttää harvinaisten petolintujen asuma-aluille.

Verrattuna esimerkiksi tieliikenteen tappamiin miljooniin lintuihin, tuulivoiman haitat ovat kuitenkin mitättömiä. Useimmat linnut oppivat elämään niiden kanssa.

Jämsän ehdokkaamme Mari Äikäs näytti rakentaneen jo laajan verkoston kotikaupunkiinsa. Teltallamme kävi myös runsaasti Saara Peutere-Heikan entisiä ja nykyisiä oppilaita.

Ostin mukaan puolenkymmentä purkkia savustettuja muikkuja.

Wilma-markkinat ja
Akateeminen Suur-Viitasaari-Seura

Viitasaaren rento tunnelma on aina suuresti miellyttänyt minua. Olen hieman ihmetellyt, ettei paikkakunnalla ole vihreää yhdistystä. Lehti-ilmoituksessa kuulutimmekin haluavamme keskustella aiheesta.

Muutama ihminen kävikin Wilma-markkinoilla esittämässä kiinnostusta, mutta vielä ei yhdistystä syntynyt. Perustaminen on kuitenkin monta askelta pidemmällä.

Muutama muiden puolueiden johtohenkilö kävi toivomassa (!) vihreiden perustavan yhdistyksen Viitasaarelle. Tämä osoittaa minusta poikkeuksellista henkistä vireyttä, jota ei monelta suuremmaltakaan paikkakunnalta tapaa.

Pääsin mukaan paikallislehden gallupiin. Lehti kyseli, mikä virkistää kuumana kesäpäivänä. Minulla oli varma vastaus: viileä mansikkamehu. Sitäpä ihmisille tarjoilin.

Ehdokkaamme Touko Aalto näytti olevan miltei paikkakunnan oma poika. Toukon avopuoliso on kotoisin Viitasaarelta ja Touko on osallistunut useamman Musiikin aika -tapahtuman järjestelyihin.

Suosittujen vihreiden ilmapallojen kaasu loppui. Touko puhalteli niitä vielä lapsille melkoisen määrän.

Rennon meiningin huipentumana pidän teekkarihenkistä Akateemista Suur-Viitasaari-Seuraa. Nuoret miehet olivat hommanneet torille kuorma-auton perälavan, laittaneet siihen iso pressun ja täyttäneet vedellä. Näytti olevan suosittu lasten uima-allas.

Häyrylänranta bluesissa
soi iskelmämusiikki

Keskisuomalaisista kesätapahtumista olen käynyt todennäköisesti eniten Häyrylänranta bluesissa. Mikko Kuustosen isännöimä rento aikuisfestari on lähellä sekä Jyväskylää että kesäpaikkaamme Suonenjoella. Usein olen pistäytynyt Häyrylänrannassa matkalla jompaan kumpaan.

Bluesissa olimme piknikillä ehdokkaamme Paloma Hannosen ja hänen kampanjapäällikkönsä Ilona Toivaisen kanssa. Emme varsinaisesti kampanjoineet, mutta muutama ihminen kävi silti jututtamassa. Paikallislehti kävi kyselemässä suhdettamme Härylänranta bluesiin ja otti kuvia.

Paloma esitteli tyylikkään kampanjakorttinsa: mustavalkeasta heinikkokuvasta löysimme viidakkoa, suomalaista iskelmää ja vanhojen elokuvien tunnelmaa.

Musiikillinen anti oli melko kaukana bluesista tai omista suosikeistani, mutta väliäkö hällä: Lenni Kalle Taipaleen Grooving Jazz, Mikko Kuustonen, Paula Koivuniemi ja Maija Vilkkumaa. Paula näytti uppoavan parhaiten tähän porukkaan.

Kivaan tapahtumaan tulee aina uudestaan. Monella oli jo todella hyvinvarustetut piknikvälineet. Häyrylänrannan kävijät ovat selvästi entisiä festarikulkijoita, jotka ottavat nyt elämänsä toista festarikierrosta.

Toivon kovasti, ettei Häyrylänranta kasva enää. Se alkaa olla jo pikkutapahtuman äärirajoilla ja tunnelma katoaa helposti. Kuulin jälkikäteen, että Häyrylänrannassa oli noin 3500 ihmistä.

Korpilahden palvipäiviltä
aurajuustolohta (herkkua!)

Bluesista jatkoimme seuraavana päivänä Paloman kotikonnuille Korpilahden satamaan palvipäiville. Teltalla pistäytyi paljon Paloman tuttuja ja vihreiden symppaajia.

Jututin pitkään Korpilahden valtuutettuamme Marja Komppaa, joka myi hunajaa omalta teltaltaan. Hänellä on luomutila ja sitä saa lähiseudun kaupoista. Marja on muuten Jyväskylän valtuuston ainoa jäsen, joka kuuluu maataloustuottajien järjestöön (MTK).

Marja oli yksi keskeisimpiä henkilöitä Korpilahden ja Jyväskylän liitoksessa. Nopean liittymisen ansiosta talouskriisiin ajautuneen Korpilahden alueelle satsattiin miljoonia euroja liitosrahoja. Korpilahden liitos avasi myös tilaisuuden maalaiskunnan liitokselle, joten Marjaa voi pitää uuden Jyväskylän yhtenä keskeisenä kätilönä.

Luottamusta ja arvostusta on kertynyt runsaasti. Marjasta tuli viime kunnallisvaalien jälkeen Jyväskylän valtuuston varapuheenjohtaja.

Korpilahden kirpparilta tarttui mukaan pieni kattila. Ostin myös ison möhkäleen aurajuustolohta. Sitä valmistaa palokkainen toiminimi Martinmäki. Makuelämys oli niin hieno, että ostin toisen möhkäleen myöhemmin Keuruun markkinoilta. Suosittelen!

Tällaisia palvelualojen yrityksiä tarvitsemme lisää. Martinmäki on onnistunut tekemään kalasta uuden herkullisen tuotteen, joka parantaa elämän laatua. Vihreiden yrittäjäpolitiikka ja tuleva eduskuntatyöni tähtää näiden yritysten luomiseen.

Kihveli soikoon!
ja junayhteydet

Telttailimme Ari Jäntin ja Elina Sillanpään kanssa Hankasalmen asemakylällä järjestettävään Kihveli soikoon! -tapahtumassa. Päivä oli todella kuuma: monet ottivat pelkkää vettä, vaikka tarjolla olisi ollut edellispäivänä keittyä mansikkamehua.

Musiikilliselta puolelta Kihvelistä jäi mieleen keski-ikäistä naisenergiaa uhkunut Tulevat anopit. Skiffle-musiikissa on usein halvoista ja yleisistä rakennusaineista rakennettavia soittimia ja alan tunnetuin edustaja Suomessa on hankasalmelainen Werner Bros.

Olen käynyt tapahtumassa muutaman kerran ja enemmänkin myyjiä ja väkeä on joskus ollut. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen kertoi, että myyjäpuolta on rajattu aitoihin käsityöläisiin. Tämä on mielestäni hyvä strategia. Kesätapahtumat alkavat helposti muistuttaa toisiaan.

Matti oli tullut poikansa Väinön kanssa junalla. Moni paikkakuntalainen kävi toivomassa parempia paikallisjunayhteyksiä ja halvempia lippuja. VR:n kanssa olen asiasta usein jutellut, mutta ilmeisesti ainut keino edistää asia on kilpailun avaaminen näille ns. hiljaisille rataosuuksille.

Poliittiset yhteistyökumppanimme suuret puolueet eivät myöskään ole ymmärtäneet rautateiden merkitystä. Tulevaan hallitusohjelmaan pitää saada selkeät kirjaukset mittavista satsauksista rautateihin. Ruotsissa asian suhteen on tehty suuria muutoksia, sikäläisten vihreiden vaatimuksesta.

Hankasalmella törmäsi myös moneen kesäasukkaaseen pääkaupunkiseudulta. Kihveliin tullaan kuulemma joka vuosi ja miltei koko suku tulee. Väkeä oli ainakin Vantaalta, Tuusulasta, Helsingistä ja Järvenpäästä.

Kaksi tuttua toimittajaa näkyi katukuvassa. Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola ilmestyi Kihvelitoimiston jonoon taakseni. Häneen tutustuin aikoinaan kesätöissä Helsingin Sanomissa.

Pekka oli menossa perheineen lastenkonserttiin ja haki varaamansa liput. Itse ostin toimistolta Kihveli-lippiksen, koska omani unohtui huoltoasemalle.

STT:n poliittinen toimittaja Timo Sipilä ilmestyi yllättäen tarkkailemaan kampanjointiamme. Timon tunnen opiskeluajoilta Tampereelta. Timon puoliso Kirsi Lajunen toimi pitkään Kihvelin toiminnanjohtajana, mikä toi heidät jälleen kerran tuttuun tapahtumaan.

Kihvelin rennosta ja vapaasta tunnelmasta yksi kuvaava esimerkki oli, että muutama ihminen kävi kehumassa Vihreiden tiukkaa suhtautumista Pride-iskuun ja erityisesti kristillisten poliitikkojen hölmöihin kantoihin. Ehdokkaamme ovat Keskisuomalaisen palstoilla ahkerasti tuominneet valtuutettu Asmo Maanselän (krist) iskun uhreja syyllistävän kirjoituksen. Olen ylpeä ehdokaskavereistani.

Olen myös todella huolissani, että kristilliset alkavat käydä sananvapauden kimppuun natsisympatiseeraajien väkivaltaisen iskun avulla. Se tie vie helvettiin.

Helsingin Sanomien toimittaja Hanna Kaarto kirjoitti asiasta erittäin osuvasti (18.7.2010) kolumnissaan “Sananvapauskortin käyttö on helppoa”. Kristillisten puheenjohtajan Päivi Räsäsen kommentit loukkaavat kaikkia niitä, joiden sananvapautta oikeasti uhataan ja joita vainotaan.

Ensi vuonna yritän osallistua itsekin Pride-kulkueeseen ja liityn syksyllä Setan jäseneksi. Kehotan kaikkia sananvapauden puolustajia tekemään samoin.

Keuruun markkinat
- kokoomuksen kampanjaa?

Keuruun markkinoilla tutustuin paikalliseen Vihreään valtuutettuun Jouko Pihlaiseen. Jouko osoittautui rauhalliseksi luontoihmiseksi, joka tuntui tuntevan puolet vastaantulijoista. Jouko on yksi Keuruun luontoiltojen vetäjistä.

Olimme ilman telttaa liikkeellä Touko Aallon ja Ari Jäntin kanssa. Kampanjoinnin tapoja on hyvä vaihdella ja tällaisesta isosta tapahtumasta saa myös paremman kuvan, kun ei seiso aina teltalla.

Muut puolueet olivat myös hyvin esillä, varsinkin kokoomus. Tapahtumaohjelmasta jäi jopa sellainen vaikutelma, että se oli valjastettu kokoomuksen ehdokkaiden esittelyyn. Toivottavasti hyvä tapahtuma ei kärsi tästä.

Keskustan teltalla jututin muuramelaista Pauliina Takalaa. Kansanedustaja Lauri Oinosta täytyi kätellä vasemmalla kädellä, sillä Lauri oli loukannut oikean käden sormensa pahasti. Perussuomalaisten teltalla moikkasin Jyväskylästä tuttua Jorma Uskia. Oinosen ja Uskin kanssa en ole monestakaan asiasta samaa mieltä, mutta tulen herrojen kanssa hyvin toimeen. Demareita en tuntenut ennestään, mutta kävin kättelemässä.

Jumahdimme pitkäksi aikaa Keuruun kaupungin esittelytilaan, jossa oli lähiseutujenkin asiaa. Multian kaksi tarmokasta vihreää yrittäjää tuli tutuksi: Marjut Rautiainen pitää kunnassa matkailuyritys Metsolan Kartanoa ja Reetta Kunelius Kalevantuli -kynttiläpajaa.

Molemmat yritykset ovat juuri sellaista palvelutuotantoa, joiden avulla luodaan Suomeen uutta työtä ja jälkiteollista yhteiskuntaa. Yksi kampanjani keskeisistä teemoista on palvelualojen kehittäminen. Ostin Reetalta hienon vihreän soijakynttilän.

Keuruun kaavoitusjohtaja Timo Määttä esitteli kaupungin kaavoitustilannetta. Kaupunki on hyvin oikeaoppisesti saanut pidettyä keskustan tiiviinä pakettina, eivätkä kaupat ole päässeet karkaamaan reunoille. Tämä pitää kaupungin keskustan elävänä.

Keuruun tulevaisuuden ratkaisee varmasti rautatie, kun öljyn hinta jatkaa nousuaan. Määttä kertoi, että toiveena olisi saada tiivis rautatieyhteys Jyväskylään. Tämä edistyisi todennäköisesti, jos tulevassa hallitusohjelmassa saataisiin määrätietoisesti liikennepolitiikan painotukset rautateihin.

Kävimme juomassa Sotilaskodin munkkikahvit (itse tosin juon teetä). Söin jälleen muikkuaterian.

Lopetimme reissun Dannyn konserttiin. Nahkapuku ei varmasti ollut hyvä valinta esiintymisasuksi sillä helteellä, varsinkin kun iso-D oli äskettäin saanut sydänkohtauksen. Laulu sujui entiseen malliin, mutta esiintyminen oli rauhallista, erittäin rauhallista…

Lomaa on vielä pari viikkoa. Syksy näyttää erittäin kiivastahtiselta. Nyt uimaan!