Pehmeät arvot – kovat tavoitteet

1. Ydinvoima pois tulevasta energiapolitiikasta. Parempia energiamuotoja löytyy runsaasti: uusiutuva energia, energian säästö ja energiatehokkuus. Ja talvella tosiaan tulee! Tutkittu juttu.

2. Puurakentamisesta Suomen kilpailuvaltti. Ruotsissa rakennetaan puukerrostaloja kahdeksaan kerrokseen – meillä ei juuri mitään.

Pienillä panostuksilla saadaan iso muutos: koulutuksella, arkki- tehtuurikilpailuilla, puurakentamisen velvoitteilla.

3. Yliopistoille on annettava työrauha. Muutoksia on tehty aivan liikaa.

4. Tehdään työelämästä parempi rennommalla meiningillä. Pomot johtajakoulutukseen.

5. Suunnataan veronalennukset pienipalkkaisille. Tarvitsemme paljon palvelualojen ihmisiä hoitamaan ikääntyneitä. Matalapalkkaisia palve-lualoja on vaikea suosia muuten.

6. Kirkkaat kalavedet takaisin! Laitetaan turpeen saastutukselle vero, jolla korjataan ja korvataan turpeen pilaamat rannat ja kalavedet.

7. Aletaan suosia uusiutuvaa energiaa. Se tuo työtä Moventakselle, rahaa maakunnan metsänomistajille ja vientimahdollisuudet ovat valtavia.

8. Pidetään huolta ikäihmisistä. Omat vanhempanikin ovat jo ikääntyneitä ja eläkeläisten määrä kasvaa vauhdilla.

9. Opintotuki tulee sitoa indeksiin.

Vähemmälle huomiolle jäi 12 kohdan tavoitelistauksemme, jonka allekirjoitan lämpimästi. Näistä onkin jo ollut paljon puhetta kävelykadulla ja muissa vaalitilaisuuksissa.

Vihreiden 12 kohdan tavoitelista seuraaville vuosille:

1. Uusi Suomi on avoin, suvaitsevainen ja eurooppalainen maa.

Jounin kommentti: En halua tästä maasta mitään takapersulaa. Haluan, että maahanmuuttaja- ja homokaverini ja jopa Päivi Räsänen voivat hengittää vapaasti.

EU:sta on se hyöty, ettei tarvitse torrakkokädessä olla sotimassa. Poliittinen lyhytmuisti unohtaa tämän aivan liian usein.

2. Perustulolla vapautamme ihmiset tekemään töitä, yrittämään ja opiskelemaan.

Jounin kommentti: Kun kaikilla on perustulo, niin ihmiset joutuvat paljon vähemmän nöyryyttäviin kokemuksiin virastoissa. Seuraava askel kohti perustuloa on toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle.

3. Luomme vähäpäästöistä teknologiasta uuden vientivaltin ja säädämme nopeisiin päästövähennyksiin velvoittavan ilmastolain.

Jounin kommentti: Uutta Nokia ei ole näköpiirissä, eikä uutta planeettaa. Päästöjä on vähennettävä ja meidän kannattaa olla eturivissä, jotta voimme myydä muille teknologiaa.

4. Verotuksella kannustamme työntekoon ja yrittämiseen, vähennämme köyhyyttä ja säästämme ympäristöä.

Jounin kommentti: Veronalennukset kannattaa suunnata pientuloisille. Sinne antaisimme 500 miljoonaa. Se auttaa myös saamaan palvelualoille ihmisiä, jotta saamme vanhukset hoidettua.

5. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin ja ajallaan.

Jounin kommentti: Meillä on tähän oma 2,6 miljardin ratapaketti. Sen rahoituksen hoitaisimme kohdentamalla nykyisiä liikennerahoja kohdentamalla, ruuhkamaksuilla ja myymällä valtiolle vähemmän tärkeää omaisuutta.

Tärkein ratakohde Keski-Suomessa on kaksoisraide Jämsän ja Tampereen välillä: siinä on suurin liikenteen pullonkaulua, johon voidaan lyhyellä aikavälillä puuttua helposti.

6. Sidomme opintotuen indeksiin ja turvaamme maksuttoman koulutuksen.

Jounin kommentti: Entisenä opiskelijapoliitikkona ja kahden opiskelijan isänä nämä ovat sydämen asia.

Suomi ei saa tuhlata henkisiä voimavaroja nostamalla köyhien opiskelijoiden koulutuskynnystä lukukausimaksuilla. Opintotuki tulee sitoa indeksiin, vaikka kokoomusopiskelijat sitä kuinka vastus- taisivat.

7. Jaamme vanhempainvapaat niin, että isät voivat hoitaa vauvoja kotona yhtä pitkään kuin äidit.

Jounin kommentti: Minun tavoitteeni on pidentää hoitovapaita edes muutamalla viikolla ensi vaalikauden tiukoissa taloudellisissa oloissa. Kokemuksesta voin sanoa, että lapset ovat kotona yllättävän lyhyen ajan. Elämän suuria rikkauksia on lastenhoito ja sitä voi toteuttaa vain, jos siihen on aikaa.

8. Kehitämme peruskoulua niin, että tietojen lisäksi myös taidot ja viihtyvyys ovat huippuluokkaa.

Jounin kommentti: Uskontoa opetaan koulussa enemmän kuin historiaa. Uskonnosta voisi niistä muutaman tunnin puhetaidon ja nykyajan teknisten taitojen opetukselle.

9. Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa niin ruumiin kuin mielen sairauksiin.

Jounin kommentti: Tarvitsemme matalan kynnyksen paikkoja mielen- terveyden ongelmien hoitoon ja päihdepalveluihin. Tarvitsemme lisää auttavia käsiä hoitamaan sairaita. Parasta hoitoa on kuitenkin sairauksien ehkäiseminen ennalta.

10. Toteutamme tasa-arvoisen avioliittolain, jotta homotkin voivat mennä naimisiin.

Jounin kommentti: Samat oikeudet kaikille!

11. Lopetamme turkistarhauksen ja tiukennamme eläin- suojelulakia.

Jounin kommentti: On ällistyttävää, kuinka jatkuvasti paljastuu isoja väärinkäytöksiä turkistarhoilla. Tulemme aivan hyvin toimeen ilman turkistarhausta.

12. Puhdistamme Itämeren ja järvet, suojelemme arvokkaat suot ja metsät.

Jounin kommentti: Olen järjestänyt muutaman vaalitilaisuuden, joissa on keskusteltu turpeen haitoista Keski-Suomen vesille. Kirkkaat kalavedet takaisin!

Ehdotan turveveroa, jonka avulla kerättäisiin varoja ja haitat korvattaisiin kalastuskunnille ja rantatonttien omistajille.

Monet lajit ja luontotyypit uhkaavat hävitä. Useimmat niistä sijoittuvat metsiin, joita täytyy suojella nykyistä enemmän. Tämä ei tarkoita, ettei Vihreitä timantteja voitaisi tuottaa metsistämme.

Lisää tästä teemasta löydät metsälinjauksistamme, joita olin luomassa työryhmän sihteerinä.

Japanin ydinturma osoittaa, että vaikka ydinvoimaloiden riskit toteutuvat harvoin, ne eivät ole kadonneet. Toteutuessaan ne voivat olla valtavia.

Ydinvoima koskettaa myös keskisuomalaisia suuresti. Keskisuomalaisia edustava Mauri Pekkarinen sanoi vuosikymmeniä vastustavansa ydinvoimaa, mutta kertoi sen viime kesänä tsoukkailuksi. Hän esitteli kahden uuden uuden ydinvoimalan luvat eduskunnalle, joka valittavasti ne myönsi.

Tulevalla vaalikaudella on valittava aivan toinen suunta. Itse tavoittelen sellaista uutta Suomea, joka tähtää uusiutuvan energian lisäämiseen ja alkaa toteuttaa määrätietoisia toimia moniongelmaisesta ydinvoimasta luopumiseksi.

Kaksi vahvasti keskisuomalaisten omistamaa taloudellista yhteisöä on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa: Osuuskauppa Keskimaa ja Jyväskylän Energia Oy.

Meidän asiakasomistajien tulee nyt vaatia irrottautumista Fennovoiman hankkeesta. Esimerkiksi HOK-Elanto ei halunnut lähteä riskienergiaan mukaan. Keskimaan on syytä lähteä samalle tielle.

Jyväskylän asukkaista monikaan tuskin haluaa omistaa ydinvoimaa. Jyväskylän Energian kautta jokainen jyväskyläläinen omistaa.

JE:n pitää luopua myöskin osuudestaan Fennovoimassa. Emme tarvitse ydinvoiman riskejä Keski-Suomeen asti.

Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiansäästön avulla voimme jo hyvin hoitaa energian saannin paljon pienemmillä riskeillä. Eikä tarvitse säilöä jätteitä tuhansia vuosia.

Pohdimme entisen pomoni ex-työministeri Tarja Cronbergin kanssa työelämää. Miten jaksamme paremmin töissä? Miten saamme työelämästä rennomman ja reilumman?

Lämpimästi tervetuloa! Kahvitarjoilu.

Mitä ihmettä demarit oikein aikovat? Minusta vaikuttaa, että he aikovat leikata hyvinvointipalveluja mutta puhuvat aivan muuta.

Lyhyt laskelma demareiden linjauksista löytyy sivulta 28:

Ansiotulojen verotus -50
Pääoma- ja varallisuusverot + 800
Ympäristö- ja haittaverot + 550
Harmaan talouden torjunta + 200 (vähintään)

Yht. 1500

Lisäksi pyritään ottamaan käyttöön:
Windfall-vero + 150-300

Jännää tässä on, että pääomatuloista kerätään veroja nykyisin noin 1,5 miljardia. On aika epätodennäköistä saada niitä yli puolet lisää. Pääomat livistävät helposti maailmalle tai sitten nousee kiinteistövero todella rankasti.

Ympäristö- ja haittaveroista ei puolestaan sanota, mistä ne otetaan.

On surkeaa, että demareiden verolinjat ovat näin huteralla pohjalla. Näillä ei kyllä valtiontaloutta tasapainoteta.

Yllättävää kuitenkin on, että lehtien mukaan pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) löytää yhtäläisyyksiä keskustan ja demareiden verolinjauksista. Molemmat ovat ilmeisesti samalla hyllyvällä suolla.

Vihreiden verolinjat

Julkaisimme Vihreiden verolinjat jo syksyllä. Niissä suuntaudutaan muuttamaan Suomea myös verotuksen avulla. Kuuluin verolinjauksia valmistelevaan työryhmäämme.

Haluamme keventää pienituloisten verotusta 500 miljoonalla eurolla, koska sitä kautta autamme palvelualoja. Palveluiden avulla hoidamme ikääntyneet, meidän vanhempamme.

Jatkamme vihreää verouudistusta, koska sillä muutamme kulutusta kestävään suuntaan.

Keräämme paljon veroja, kaikkiaan pari miljardia nettona, jotta ei tarvitsisi leikata valtiontaloutta. Hallituskumppanit ovat valitettavasti sellaisia niin vasemmalla kuin oikealla, että kaikki leikkaukset koskevat kipeästi köyhimpiin.

Pahoin pelkkään, että tämä ketunhäntä on demareidenkin kainalossa. Muutenhan tuossa hötössä ei ole mitään järkeä.

Ovat lasten ja perheiden asiat sellaisia, että ne tarvitsevat oman ministerin? Varmasti ne ovat tärkeitä.

Mutta ongelmana ei ole se, että lapsia ja perheitä ei huomioitaisi tai että näillä menisi sillä tavalla huonosti, että tarvittaisiin nimenomaan ministeri asioiden tilan parantamiseksi.

Useimmilla lapsilla ja perheillä menee paremmin kuin koskaan. Pienellä osalla menee todella huonosti, ja näiden auttamiseen yksi ministeri ei todellakaan tee kesää.

Mitä on tehtävä?

Pikemminkin tarvitaan hallitusohjelmaan selkeät kirjaukset niistä toimenpiteistä, joilla huono-osaisia autetaan.

Ne keinot ovat hyvin yleisiä sosiaali- ja terveystoimen sekä koululaitoksen toimia. Ne ovat yleisiä toimia, mutta sillä tavalla erityisiä että ne täytyisi kohdistaa aika tarkkaan jokaiseen huonossa tilanteessa olevaan erikseen.

Niihin tarvitaan rahaa, jota tulevalla vaalikaudella on vähän käytössä. Tässä muutamia keinoja Vihreiden sosiaali- ja terveyspoliittisesta ohjelmasta. Mieluummin edes nämä toimeksi kuin perheministeriä:

- Lapsiperheet tavoitetaan kattavasti neuvoloissa. Lasten ensimmäisten elinvuosien aikana perheen saama tuki on vaikuttavinta. Alkuvaiheen tuki edellyttää, että perustasolla on riittävästi osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa ja mahdollisuus myös kodeissa tehtävään työhön. Tuekseen työntekijät tarvitsevat mahdollisuuden konsultaatioihin ja työnohjaukseen.

- Peruskoulun piirissä on koko ikäluokka. Siksi sen merkitys syrjäytymisen ja terveyserojen ennaltaehkäisyssä on erityisen suuri. Oppilaan tarpeen mukaisen erityisopetuksen järjestäminen on keskeinen tukitoimi, mutta syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi tarvitaan myös laaja-alaisempaa otetta. Erityisopetuksen, lastensuojelun ja kunnan nuorisotyön saumaton yhteistyö on avainasemassa.

- Kaikille erityisopetus ja siihen yhdistetyt tukitoimet eivät kuitenkaan tuo riittävää apua, vaan syrjäytyminen jatkuu peruskoulun jälkeen. Tähän on kehitetty muun muassa niin kutsuttu etsivä nuorisotyö, jonka avulla jo pudonneita nuoria pyritään hakemaan erilaisten kuntouttavien ja integroivien toimintojen piiriin. Järjestelmää pitää jatkossa kuitenkin kehittää siten, että yksikään nuori ei katoa niin, että erityistä ”etsimistä” tarvitaan.

- Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kynnyksen on pysyttävä matalana. Kouluissa tulee olla riittävästi osaavia kouluterveydenhoitajia, -psykologeja ja -kuraattoreja.

- Nuoria tulee auttaa samanaikaisesti koulutuksen ja työn puutteessa, asunnottomuudessa sekä mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Nuoret tarvitsevat erityisesti ns. matalan kynnyksen palveluita, joissa voi hoitaa omia arkaluontoisiakin asioita ilman lähetettä. Pahoinvointi kasautuu miehille sosiaalisina ongelmina ja naiset kärsivät syömishäiriöistä ja masennuksesta. Siksi nuoret tarvitsevat sukupuolisensitiivistä tukea.

- Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten on saatava palveluja joustavasti yhden oven kautta, yhdenvertaisesti muiden asiakkaiden kanssa. Palvelujärjestelmää on kehitettävä lisäämällä peruspalveluissa tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä perustamalla yhdistettyjä mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avoyksiköitä.

Ja lopuksi: Useimpien köyhien ja muutenkin huono-osaisten asemaan auttaa työpaikka. Sellaisia löydetään paremmalla elinkeinopolitiikalla.

Palaan tähän teemaan laajemmin myöhemmin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen nosti mielipidekirjoituksessaan joulun alla (Ksml 24.12.) esiin ansioitaan uusiutuvan energian edistämisessä. Ansiot ovatkin mittavia.

Muistakaamme Pekkarisen saavutuksia myös uusiutumattoman energian edistämisessä. Nekään eivät ole vähäisiä:

Vuosikymmeniä Pekkarinen kertoi vastustavansa ydinvoimaa. Vastuullisena ministerinä hän kuitenkin esitteli hallituksessa ja vei läpi eduskunnassa luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Harva yksittäinen ihminen on edistänyt länsimaissa vuosikymmeniin ydinjätteiden syntyä yhtä merkittävästi.

Uupumattomasti Pekkarinen on työskennellyt turpeen tukiaisten ja veroetujen puolesta. Moni ei liene onnistunut edistämään Suomessa ilmastonmuutosta ja vesien pilaamista yhtä mittavasti.

Viime eduskuntavaalien alla Pekkarinen osti biokaasuauton ja käytti sitä näyttävästi. Pian vaalien jälkeen hän myi auton. Pienellä eleellä ministeri tuki merkittävästi symbolisesti öljyteollisuutta.

On erinomaista, että Pekkarinen on jälleen uusiutuvan energian asialla, edes vaalien alla.

JOUNI VAUHKONEN
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Jyväskylä/Vantaa

Länsimaiden talouksien on ennakoitu muuttuvan yhä enemmän palvelujen varassa toimiviksi. On aika nostaa kunniaan esimerkiksi kiinteistönhoitajat, hoiva-alojen ja siivouksen ammattilaiset, myyjät, keittäjät ja keittiö- apulaiset sekä ravintola- ja hotellipalveluissa työskentelevät. Teistä löytyvät tulevaisuuden talousongelmien ratkaisut.

Huoltosuhteen heikkeneminen ja julkisen talouden alijäämä vaikeuttavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamista.

Ympäristön sietokyky asettaa rajat materiaaliselle kasvulle.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus pakottavat ihmiskunnan käyttämään resurssejaan tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin.

Vähän luonnonvaroja kuluttavat palvelut ratkaisevat kaikkia näitä ongelmia. Palvelut ovat työvaltaisia ja juuri työllisyysasteen nousu auttaa parhaiten hyvinvointivaltion rahoittamisessa.

Jatkossa meidän on hoidettava huomattavasti suurempi ikääntyneiden joukko. Ilman hoitavia ihmisiä eli palveluita se ei onnistu. Palveluista syntyy uusi Suomi.

Palvelualojen suurin ongelma on pienet palkat. Ongelma on vaikeasti korjattavissa, sillä jos palkkoja nostetaan, palveluiden hinnat nousevat. Tällöin palvelut jäävät helposti käyttämättä tai muuttuvat itsepalveluiksi. Palkalla on tultava toimeen, eivätkä palvelualojen palkan- korotusvaatimukset ole olleet kohtuuttomia.

Siivousala on näyttänyt hyvää esimerkkiä. Siivoojat saavat noin 20 prosentin korotuksen pitkäaikaisella palkkakehitysohjelmalla. Samaa mallia on syytä soveltaa muillakin palvelualoilla. Valtio voi tukea palkkakehitystä lähinnä maltillisen verotuksen avulla. Vihreät ehdottavat, että ensi vaalikaudella veroja alennettaisiin nimenomaan palkkahaitarin alapäässä.

Käytännöllinen keino tähän on korottaa verotuksen perusvähennystä ja ansiotulovähennystä. Nämä nostaisivat erinomaisesti juuri palvelualojen työntekijöiden käteenjäävää summaa.

Osallistuin European Green Partyn kokoukseen Tallinnassa. Kuva: Raimo Oksala

Euroopan vihreän puolueen kokous vei Tallinnaan. Hyväksyimme talousohjelman otsikolla Green New Deal.

Pitkien kokouspäivien päälle vaihdoimme kuulumisia. Yksi kiinnos- tavimmista keskustelukumppaneista oli Saksan vihreiden pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyinen meppi Reinhardt Bütikofer.

Bütikoferista on tullut EGP:n kokouksia kiertävien suomalaisten vihreiden suosikki, koska hän on erittäin selväsanainen ja hyvin monessa samanlainen ”realo” kuin mekin. Kutsumme häntä lempinimellä ”Putikka”.

Reinhardt Bütikofer ja Suomen vihreät ovat löytäneet toisensa usein Euroopan vihreiden linjoja vedettäessä. Kuva: Raimo Oksala

Bütikofer ja belgialainen meppi Philippe Lamberts olivat pitkälti Green New Dealin taustalla. He kävivät erittäin hienon keskustelun ohjelmasta todella ison yleisön kanssa.

Philippe tuli politiikkaan yritysmaailmasta ja on Europarlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsen. Green New Dealia valmistelevaan työryhmään kuului muun muassa useita vihreitä ekonomisteja, joten paperi on osittain hyvin yksityiskohtainen.

Green New Deal ratkoo talousongelmia

Erityisesti jäi mieleen Philippen ja Reinhartin napakat vastaukset vaatimuksiin kirjoittaa Green New Dealiin pitkän tähtäimen utopia. Vaikka tällaisella pohdinnalla on sijansa, niin ainakaan Euroopan vihreät eivät halua sitoa tulevien sukupolvien käsiä sen suhteen, mitä heidän pitäisi valita. Sen sijaan pyrimme takaamaan heille mahdollisuuden valita tekemällä itse kestäviä ratkaisuja.

Bütikofer sanoi muun muassa, että mikään talousjärjestelmä saati mikään talousuudistus ei ole ongelmaton. Green New Dealin kantavana ajatuksena on, että sekä talous- että ilmastokriisi on syytä yrittää ratkaista yhdellä, koko yhteiskunnan läpäisevällä poliittisella ohjelmalla.

Kyse on sen myöntämisestä, että sekä talous- että ilmastokriisin ratkaisemiseen tarvitaan täysin uusia keinoja.

Itse jututin Putikkaa pitkään erilaisista suhtautumistavoista talouskasvuun ja sen kritiikkiin. Ei liene yllättävää, että hän piti hyvänä ratkaisuamme puhua elinkeinopoliittisessa ohjelmassamme ”vihreästä vauraudesta” (green prosperity) tavoitteena.

Elinkeinopoliittisen työryhmän sihteerinä olin keskeisesti vaikuttamassa tuon termin omaksumisessa. Työryhmämme puheenjohtajalle Ville Niinistölle kuuluu pitkälti kunnia tämän ohjelman innostavasta otteesta, isolta osalta sisällöstä ja erinomaisesta rakenteesta.

Villen lisäksi ohjelman sisältöön vaikutti iso porukka vihreitä elinkeinopolitiikasta kiinnostuneita aktiivejamme, joiden asiantuntemusta voi vain kiitellä.

Ruotsin vaalit ja Alexei

Kävin paljon keskusteluja eri maiden vihreiden kanssa. Ruotsalaisten kanssa keskustelin vaalituloksesta.

Poliittinen asetelma on jännittävä lahden takana. Vaa’ankielenä on periaatteessa äärioikeistolainen Sverigedemokraterna ja vähemmistö- hallitus joutuu tukeutumaan joko heihin tai vihreiden ja demareiden allianssiin.

Aleksei Kozlov on venäläisen Groza – Vihreä vaihtoehto -ympäristöliikkeen aktiivi ja entinen puheenjohtaja. Kuva: Raimo Oksala

Moikkasin myös Aleksei Kozlovia, Venäjän vihreiden entistä puheenjohtajaa ja erilaisten liikkeiden aktiivia. Olen näissä kokouksissa aina hyvin iloinen, kun näen Aleksein. Venäjällä ei ole helppo tehdä politiikkaa.

Tallinna hehkui syksyn väreissä

Tallinna olisi näyttänyt meille kauneimmat kasvonsa, mutta istuimme pitkät päivät kokouksissa. Ruska sai tuon muutenkin miellyttävän kaupungin hehkumaan syksyn tunnelmissa.

Kaupungilla ennätin pistäytyä kunnolla vasta viimeisenä kokouspäivänä. Lompsimme läpi vanhan kaupungin syömään afrikkalaiseen ravintolaan.

Valinta osoittautui erinomaiseksi onnistuneen matkan huipennukseksi. African Kitcheniä voi lämpimästi suositella, sillä ruoka oli yksi parhaimmista mitä on tullut suuhun laitettua. Ravintola löytyy osoitteesta Uus 32 eli aivan sataman läheltä.

Kuvia kokouksesta voi katsella täältä.

Vihreän liikkeen synty

Puoluetoimisto vietti virkistysillan katsomalla teatterikorkeakoulun esityksen Vihreän liikkeen synty. Menimme hieman jännittyneen uteliaana katsomaan. Poistuimme suu hymyssä.

Vihreän liikkeen synty sanoo olevansa esitys suomalaisen luontosuhteen historiasta. Minulle se näyttäytyi sekä katsauksena ja analyysinä teatterikorkeakoulun tekniikoista että luontokäsitysten politisoitumisesta aina siihen saakka, kun Vihreä liike kehittyi puolueeksi.

Näyttelijäntekniikkaa oli kehitelty oivaltavasti. Tekniikat avattiin katsojille vähän samaan tapaan kuin Pariisin Pompidou-keskuksessa on putket ulkoseinällä tekemässä hätkähdyttävän vaikutelman.

Lähes yhtä hätkähdyttävän hauskasti oli avattu se outo poliittinen maisema, jossa vihreä liike syntyi.

Esitys on Teatterikorkeakoulussa kolme vuotta toimineen Näyttelijäntaide ja nykyaika -tutkimushankkeen taiteellinen johtopäätös. Yhteiskunnallinen muutos näytetään erilaisten ruumiintekniikoiden historiana.

Ihmisruumiiseen liittyvät analogiat johtavat yleensä poliittisessa analyysissä metsän puolelle. Tällä kertaa idea toimi. Esitys teki mitä sen pitää: liikutti, hauskuutti ja auttoi oivaltamaan.

Vesi-insinöörit ovat nousseet ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamaan. Helteet kuivattavat vesireservejä, tai niihin kertyy myrkyllistä levää. Toisaalla vettä tulee liikaa ja nopeasti: sitä ei ehditä saada kiinni.
On opeteltava täysin uudet konstit, ja samalla vältettävä tulvien irrottamat myrkyt.

Euroopassa monien kaupunkien juomavesi otetaan isoista joista, joiden virtauma on hidastunut ja vesimäärät vähentyneet. Myrkyt kasautuvat, lupaehtoja on kiristettävä.

Hiilijalanjäljen rinnalle on ilmestynyt toinen olennainen askelmerkki, vesijalanjälki. Suomessa vettä riittää toistaiseksi, mutta vesijalanjälkeä on syytä tarkkailla.

Vesijalanjäljet nimittäin johtavat usein hiilijalanjäljille, joiden alkulähteillä lymyää ilmiö, jolle on annettu nimi ”virtuaalinen vesi”. Virtuaalista vettä palaa runsaasti, kun esimerkiksi syömme lihaa, käännämme lämpöä suuremmalle, napsautamme sähkölaitteen päälle tai käytämme öljytuotteita.

Niiden kaikkien tuotantoon kuluu valtavat määrät ihan oikeaa vettä, jota joku vähemmän viisas on keksinyt nimittää virtuaaliseksi. Uusiutuvista energioista maissietanolin vesijalanjälki on valtava.

Ilmastonmuutos lisää vedentuotantoon käytettyä energiamäärää. Vesi täytyy pumpata kauempaa, syvemmältä tai hoidella desalinaation eli suolanpoiston avulla. Suolanpoisto merivedestä on tullut koko ajan halvemmaksi, mutta prosessi vie paljon energiaa. Päijänne-tunnelista voi olla ylpeä: vesi tulee omalla paineellaan ja virrasta otetaan vielä sähköenergiaa talteen.

Maailman vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Karkeasti ottaen paras juomavesi sijaitsee pohjoisessa, etelässä vedestä on jo nyt niukkuutta.

Kolme ja puoli miljardia ihmistä on vailla kunnollisia jätejärjestelmiä ja 900 miljoonalta puuttuu puhdas juomavesi. Neljännes makeasta vedestä sijaitsee USA:n ja Kanadan järvialueilla.

Elintarvikkeet kannattaa tuottaa siellä, missä on vettä valmiiksi. Peräkylien pakettipellot voivat nousta siis vielä arvoon arvaamattomaan.

Kannattaa opetella yhtälö: vesikriisi = energiakriisi = ilmastokriisi. Kun kuluttaa vähemmän – erityisesti lämmintä – vettä, käyttää vähemmän energiaa ja ratkaisee ilmastokriisiä. Noin 90 prosenttia veden kanssa läträtystä energiasta kuluu sen jälkeen, kun kuluttaja on laskenut sen hanasta käyttöönsä.

Monellako eurolla käytit vettä tänään? Itsestäänselvyyden hintaa ei juuri kukaan tiedä. Arvon tietää heti, jos yrittää olla ilman vettä edes päivän. Vesipalvelut toimitetaan noin puolella eurolla päivässä.